Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät 100 vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Finnet-ryhmä telekilpailun mahdollistajana

Telealan menestyksen takana on alueellisesti vahva liitto

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on seurannut Finnet-liittoa yli 40 vuotta. Pursiaisen mielestä Finnet-liiton jäsenyhtiöt mahdollistivat hyvin toimivan telekilpailun Suomessa.

Regulaattorin kannalta tämä on ollut erinomainen asia, Pursiainen sanoo.

Harri Pursiainen on uransa aikana nähnyt tietoliikenteen kiemurat laidasta laitaan. Hän on toiminut liikenne- ja viestintäministeriössä monissa eri tehtävissä vuodesta 1984. LVM:n kansliapäälliköksi Pursiainen valittiin vuonna 2006. Hän ei enää hae jatkoa virkakaudelleen.

Kilpailu vauhditti Suomen telemaailman kärkeen

Pursiaisen mielestä Finnet-liitto jäsenyhtiöineen mahdollisti olemassaolollaan ja osaamisellaan telekilpailun avaamisen Suomessa.

Puhelinyhtiöt olivat aktiivisia omilla alueillaan ja teknisesti osaavia. Suomessa oli kaksi teknisesti taitavaa ryhmää: valtiollinen posti- ja telelaitos ja yksityinen Finnet-ryhmä. Kilpailu ei meillä alkanut nollasta, koska mukana olivat osaavat tahot.

Ilman kovaa kilpailua ei Suomi Pursiaisen mukaan olisi niin nopeasti ja tehokkaasti noussut telemaailman kärkimaaksi.

Telekilpailun alkaessa posti- ja telelaitos oli kukkulan kuningas kaukopuhelu- ja ulkomaanpuhelumonopoleineen.

Teknisesti Finnet-liiton puhelinyhtiöt olivat erinomaisia. Matkapuhelintoiminnassa puhelinyhtiöt näyttivät iskukykynsä.

Yleiseurooppalainen digitaalinen GSM-standardi oli avoin ja tarjosi mahdollisuuden jakaa toimilupia myös kilpaileville yrityksille. Suomessa tilaisuuteen tartuttiin ensimmäisenä. Telemarkkinat avautuivat kilpailulle sittemmin koko Euroopassakin tämän teknologiamurroksen tukemana.

Suomesta tuli 1990-luvulla maailman merkittävin matkapuhelinmaa. Tärkein syy oli, että Suomi avasi telekilpailun ensimmäisenä maailmassa. Kilpailu näkyi myös matkapuheluhinnoissa.

Maakuntien ääni kuuluu Finnet-liiton kautta

Pursiaisen mielestä Finnet-liitto on ollut ja on yhä merkittävä jäsentensä edunvalvoja.

Finnet-liitto edeltäjineen on ollut Suomen telealan menestyksen luojia. Telekenttä on viime vuosina muuttunut, mutta yhä Finnet-liitto edustaa kuuluvasti ja monesti aika omaleimaisesti jäsenkuntaansa.

Finnet-liitto on Pursiaisen mielestä antanut teleasioissa äänen maakunnille ja niiden ihmisille.

Finnet-liitto on alueellisesti vahva. Kannattaa aina kuunnella, kun Finnet-liitto sanoo jotain. Jos ei olisi Finnet-liitoa, ei sen jäsenkunnan ääni kuulusi Suomessa.

Osaamista liitossa on Pursiaisen mielestä ollut aina. Kun juristi Pursiainen tuli telealalle, niin telealan juristeja oli Suomessa vähemmän kuin yhdessä kädessä sormia.

Ei telepolitiikasta olisi tullut mitään, ellei erikoisjuristeja olisi ollut. Heitä tarvittiin toimilupien sorvaamisessa ja vapaaseen markkinatalouteen siirtymisessä. Telealan juristit pystyivät kertomaan, mitä vapaa markkinatalous telealalla ylipäätään tarkoitti.

Pursiainen muistaa monia Finnet-liiton ihmisiä vuosien varrelta.

Osaavia ja persoonallisia hahmoja muistan Arno Tanhuanpäästä Jarmo Matilaiseen. Kaikkein eniten yhteisiä töitä teimme murrosvaiheen johtajien Risto Ikäheimon, Reijo Sventon ja Seppo Toivosen Mutta syvin muistijälki on sitten Sinebrychoffinkadun aamiaispöydästä 1980-luvulta, kun aristokraattiset puheenjohtaja Kurt Nordman ja toimitusjohtaja Arno Tanhuanpää esittelivät puhelinlaitosten näkemyksiä telelaista.

 

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.