Tuudittaudummeko näennäisesti hyvään mobiiliverkkoon ja laiminlyömme valokuituverkon rakentamisen?
Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry
”Onneksi on valokuitu, koska ilman sitä olisin ehkä ollut jo pakotettu muuttamaan – ei työn vaan laajakaistan perässä.”
Suomi on taas kesällä saanut huomiota mobiililaajakaistan kattavuudessa mm. EU:n digivertailussa. Tutkimusten mukaan mobiiliverkkomme on parempi ja kattavampi kuin monen muun maan verkko, mutta ovatko tutkimusten mittarit ajan tasalla? Väitän, ettei Suomen mobiiliverkko ole todellakaan sillä tasolla, mitä mittarit antavat ymmärtää. Perustan väitteeni kahteen eri havaintoon.
- Etätyöt keväällä lisääntyivät huimasti ja verkkokuormitus siirtyi koteihin ja vapaa-ajan asuntoihin
Siirryimme keväällä etätöihin joko kotiin tai kakkosasuntoon, ja monella alueella kakkosasunnon ainoa laajakaistavaihtoehto on mobiili. Tämä johti siihen, että osa ylimääräisestä verkkokuormituksesta siirtyi sellaisille alueille, jotka normaaliaikoina ovat ns. harvaan asuttuja alueita, joissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja ja vähemmän vakituisia asuntoja tai toimistotiloja.
Kymmenet tuhannet aktiiviset netin käyttäjät ja heidän perheensä siirtyivät siis alueille, jonne välttämättä ei ole edes suunniteltu rakennettavan kattavaa mobiiliverkkoa. Siirtymä samalla vähensi taajamien toimistoalueiden kuormitusta ja lisäsi vakituisten asuinalueiden kuormitusta, mutta suuri osa kuormituksesta siirtyi sellaisille alueille, joissa kuormitusta ei normaalioloissa ole ollut kuin loma-aikoina. Vaikka mobiilioperaattorit monilla alueilla nostivat verkon kapasiteettia ja selvisimme ilman suurempia vaurioita, niin erittäin monilla alueilla ilman nopeita kuituyhteyksiä pelkän mobiiliverkon varassa ei olisi asioiden hoitamisesta tullut yhtään mitään.
2. Mobiilipalveluja käytetään muuallakin kuin vakituisen asuinpaikan piha-alueella
Toinen havaintoni, joka todellisuudessa tiputtaa Suomen asemaa mobiiliverkkojen kärkimaana lähemmäs keskikastia, on paljon merkittävämpi ja pitäisi viranomaistenkin huomioida! Nyt kun mobiilioperaattoreiden matkaviestinverkkojen kattavuutta mitataan ja yleispalveluvelvoitteita tai peittovaatimuksia arvioidaan, mittarit on rakennettu vakituisten asuntojen ulkopeiton mukaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen miljoona kesä- tai kakkosasuntoa ei ole mitenkään mukana näissä arvioissa. Useimmiten loma-aikoina tai kesäisinä viikonloppuina tämän ilmiön todellisuuden havaitsee, kun mobiililaajakaista meneekin tukkoon, vaikka operaattoreiden karttojen mukaan pitäisi olla kohtalainen peitto.
Syynä yksinkertaisesti on se, että vakituisen asuntokannan ja työpaikoilla toimivien ihmisten käyttäytymisen mukaan suunniteltu verkko ei ole mitoitettu vapaa-ajan – tai tänä päivänä koronan aiheuttaman erilaisen käyttäytymisen mukaan – ja yllättäen kapasiteetti verkoissa loppuukin. Erityisen mielenkiintoiseksi tämän havainnon tekee se, että Suomen kaikilla kolmella mobiilioperaattorilla olisi kyllä taajuuksia aivan riittävästi ongelman korjaamiseksi, mutta heillä ei ole mitään tarvetta laittaa asiaa kuntoon. Tämä siksi, koska verkkojen peitto on lupaehtojen mukainen ja viranomaiset heitä vielä siitä julkisesti kiittävät.
Mobiilielämän konkretiaa Järvi-Suomesta
Koin itse tämän viime kesänä todella konkreettisesti, kun taistelin yhden suomalaisen operaattorin palveluiden laadusta. Meillä oli käytössä heidän 4G-palvelu, jossa peittokarttojen mukaan ulkopeitto on luvattua 4G:tä – vaikkakin heikkoa sellaista, mutta lupaehtojen mukaista. Parhaimpaan loma-aikaan kyseisen operaattorin palvelun laatu oli Netradarin nopeustestin mukaan erittäin heikko ja latenssi oli jopa 0,7 sekuntia – siis ei millisekunteja vaan lähes sekunti! Download-nopeus oli 0,3-0,6 Mb/s ja Upload 0,05-0,1 Mb/s ja palvelu 3G:tä, koska 4G-verkko oli niin ruuhkainen. Siis ei edes täyttänyt yleispalveluvelvoitteen minimivaatimusta.
Olin yhteydessä operaattorin asiakaspalveluun muutaman kerran, mutta he vain levittelivät käsiään, koska kuulemma kyseiselle alueelle ei ole tulossa parannuksia. Lopullisesti uskoni meni, kun viimeiseen yhteydenottopyyntööni ei edes vaivauduttu vastaamaan ja vaihdoinkin operaattoria. Muutos ei verkon laatua juurikaan parantunut, mutta mitä muuta tässä kuluttajana voi tehdä? Kukaan ei korvaansa lotkauta haja-asutusalueen mobiiliongelmille, koska peitto on lupaehtojen mukaisesti yli 99 %. Onneksi kotonamme on valokuitu, joka mahdollistaa mm. työnteon. Mutta entäs ne kuluttajat, joilla ei ole muuta vaihtoehtoja kuin tyytyä operaattoreiden nykyiseen palvelutasoon?
Olemme digi-infran kärkimaista pahasti jäljessä
Suomessa taajuuspolitiikalla on tuettu suomalaisten matkapuhelinoperaattoreiden liiketoimintaa jakamalla taajuuksia avokätisesti ja nopeasti verkkojen rakentamiseen. Kuitenkin tietojeni mukaan monilla alueilla Suomessa kaikkia taajuuksia ei edes käytetä eikä verkkoja rakenneta, koska verkkojen ulkopeitto on lupaehtojen mukainen. Pahintahan tässä on se, että tuudittautumalla näennäisesti hyvään mobiilipeittoon, on myös laiminlyöty kuituverkkojen rakentamista ja niinpä olemmekin jääneet kansakuntana digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa kärkimaista pahasti jälkeen.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai
