Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät sata vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Finnet-liiton merkitys Suomen maaseutukaupungeille on merkittävä

Sopu auttaa tavoitteisiin pääsemisessä

Rauhanrakentaja, kuunteli kentän ääntä, jämäkkä puheenjohtaja. Mm. näillä sanoilla samaan aikaan kunnallisneuvos Aimo Suikkasen kanssa Finnet-liiton hallinnossa ja toimivassa organisaatiossa mukana olleet luonnehtivat pitkään liiton hallinnon johtotehtävissä ollutta Kosken Tl kunnan entistä kunnanjohtajaa.

Aimo Suikkanen naurahtaa olleensa kunnanjohtaja lapsuudestaan asti. Hänet valittiin vain 25-vuotiaana johtamaan noin 3 000 asukkaan Kosken Tl kuntaa. Tässä virassa Suikkanen pysyi eläkeikäänsä asti.

Kunnanjohtajan työt toivat mukanaan erilaisia luottamustehtäviä. Suikkanen on edelleen sairaanhoitopiirin hallituksessa.  Hän toimi aikanaan mm. Härkätien Puhelimen hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1994 vuoteen 2013, Finnet-liiton valtuuskunnassa 1990-luvulta, liiton hallituksen varapuheenjohtajana 2008–2010 ja viimein liiton hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2011 vuoteen 2016.

Kompromissien tekijä

Suikkasen vetämän hallituksen tehtäväksi jäi myös liiton talouden tasapainottaminen. Kuuden puhelinyhtiön eroaminen liitosta järsi budjetista melkoisen osan, joten korjausliikkeitä tarvittiin.

• Olen aina halunnut etsiä kompromissiratkaisuja. Uskon tämän juontuvan kuntapuolelta. Koski Tl on aina ollut sopuisa kunta. Minun aikanani ei siellä taisteluja käyty.

Suikkanen uskoo, että niin kuntapuolella kuin muuallakin sovun ja yhteishengen avulla on helppo päästä asetettuiin tavoitteisiin. Tätä linjaa hän veti myös Finnet-liiton puheenjohtajana.

Pienen Kosken kunnanjohtajaan luotti Finnet-liiton lisäksi myös Suomen kuntajohtajat -yhdistys, jonka kärkipaikoilla ja puheenjohtajana Suikkanen toimi vuosia.

• Kuntajohtajat yhdistyksen puheenjohtajuutta ja Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajuutta pidän erittäin tärkeinä asioina. Finnet-liitto edusti aivan toisenlaista maailmaa kuin minulle hyvin tuttua kuntakenttää. Finnetissä oltiin niin paljon tekemisissä tekniikan kanssa. Kyllä hallituksessa hallintomiestäkin tarvittiin. Hyviä ja päteviä insinöörejä oli luonnostaan riittävästi.

Liiton merkitys Suomen maaseutukaupungeille on merkittävä

Suikkasen jämptiä kokoustekniikkaa on opittu arvostamaan. Hän on toiminut myös kokoustekniikan kouluttajana.

• Jos kouluttaa, niin pitää tietenkin noudattaa käytännössä omia oppejaan. Puheenjohtajan pitää olla selkeä, jotta kokouksen jälkeen osanottajat tietävät, mitä on ehdotettu ja mitkä olivat päätökset. Kokoukset eivät voi olla kuin ompeluseura, jossa kaikki puhuvat päällekkäin, Suikkanen sanoo ja painottaa, ettei hänellä ole mitään ompeluseuroja vastaan.

Finnet-liiton merkitys Suomen maaseutukaupungeille on Suikkasen mukaan ollut merkittävä, jopa ylivertainen.

• Finnet-liiton ja sen jäsenyhtiöiden avulla pienetkin paikkakunnat pääsivät nykyaikaisen tietotekniikan piiriin ja niiden asukkaat ja yritykset saattoivat hyödyntää tietotekniikkaa kaikissa toimissaan. Tietotekniikka on tuonut elinvoimaa pienille paikkakunnille. Ilman sitä ne olisivat pahasti perässä isompiaan.

Valokuituverkon rakentamista Suikkanen pitää yhtenä Finnet-liiton jäsenyhtiöiden merkittävimpänä saavutuksena.

• Myös tästä syystä tunsin tehtäväni Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajana merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Elämäntehtävänäni on ollut pitää huolta ihmisistä. Juuri tätä Finnet-liitto jäsenyhtiöineen tekee. Isot operaattorit olisivat tuskin väittäneet pienistä maaseutupaikkakunnista. Ilman Finnet-yhteisöä maaseutu olisi jäänyt paljon muita jälkeen ICT-asioissa.

Finnet-liiton tulevaisuuden Aimo Suikkanen näkee valoisana.

• Yhteistyöelintä ja asiantuntevaa edunvalvojaa tarvitaan yhä. Sen olen vuosien mittaan havainnut, että yhteishenki liiton jäsenten kesken on hyvä. Tämä näkyy monissa eri tilanteissa, mm. paljon arvostamillani Finnet-päivillä.

 

Muita liiton 100-vuotisartikkeleita löydät täältä »

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.