Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät sata vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.
Riskipelillä voittajaksi
Kun Pertti Laiho vuonna 1988 aloitti Kuopion Puhelinyhdistyksen toimitusjohtajana, yhtiön välit Puhelinlaitosten Liittoon olivat lähes poikki. KPY oli edellisen toimitusjohtajan aikana lopettanut yhteistyön liiton kanssa.
Puhelinyhtiöiden ihmisiin ja liiton toimintaan tutustuminen vei aikansa, koska tulin KPY:n toimitusjohtajaksi ryhmän ulkopuolelta. Ison osan puhelinyhtiöiden toimitusjohtajista tunsin entisen työni kautta, sanoo mm. Oy L M Ericsson Ab:n asennus- ja huolto-osaston päällikkönä toiminut Laiho. Hän oli ollut myymässä ja asentamassa digitaalisia AXE-puhelinkeskuksia puhelinyhtiöille.
Laiho oli oppinut tuntemaan puhelinväen teknisesti osaavina ja tästä myös tietoisina.
Tuntumaa liiton toimintaan Laiho sai toimimalla useita vuosia Liiton viestintätoimikunnassa. Kymmenen vuotta puhelinyhtiökenttään tutustuttuaan Laiho valittiin Puhelinlaitosten Liitosta Finnet-liitoksi muuttuneen järjestön hallitukseen 1998.
Yhteinen sävel löytyi 3G-toimiluvan myötä
Laiho sanoo, että puhelinyhtiöiden yhteistyö sujui hyvin niin kauan, kun yhtiöillä oli yhteinen vihollinen: valtion monopolilaitos Tele ja yhteisenä tavoitteena alueellisen liiketoiminnan edistäminen.
Kun yhteinen vihollinen oli lyöty ja uuden teletoimintalain ja kilpailulainsäädännön myötä todellinen telekilpailu alkanut, olisi seuraavaksi pitänyt luoda yhteishenkeä. Yhteishenki löytyi, mutta se vei aikaa.
Kädenvääntö Radiolinjan omistuksesta ja liiketoimintaperiaatteista johti kuppikuntaisuuteen ja kilpailuun paikallisyhtiöiden omistuksista. Laihon mielestä HPY:n lähtö liitosta on ollut yksi pahimmista asioista Finnet-liiton historiassa.
Liitto menetti sekä taloudellisia että henkisiä resursseja. Tästä alkoi hajaannus.
Finnet-liiton jäsenyhtiöt löysivät uudelleen yhteisen sävelen yhteiskonsortiossa neuvoteltaessa Radiolinjan osakkeiden myynnistä ja kilpailevan mobiilitoiminnan perustamisesta 3G-toimiluvan myötä. Suomen 3G sai toimiluvan vuonna 1999 ja ensimmäinen puhelu tässä verkossa soitettiin vuonna 2001.
Oman mobiiliverkon – 3G, 2G, DNA – perustamisen ideariihen pääarkkitehdit löytyivät Oulun, Päijät-Hämeen, Kuopion, Kajaanin ja Lännen Puhelinyhtiöiden johdosta. Oman verkon perustaminen istui myös liikenne- ja viestintäministeriön kaavailuihin erinomaisesti, sillä ministeriö halusi Suomeen kolme isoa mobiiliopetaattoria. 3G:n ansiosta yhtenäisyys löytyi ja ryhdyttiin tosissaan rakentamaan Finnetiä. Tarkoitus oli saada apuyhtiöt toimimaan ja yhdistää niiden toiminta Finnet Oy:öön.
Aikanaan kaukopuhelukilpailua varten perustettu Kaukoverkko Ysi Oy oli Laihon mukaan taloudellisesti vankka, mutta sittemmin perustettu Finnet Oy ei ollut taloudellisesti kestävä.
Odotukset olivat suuret, mutta ne törmäsivät karuun kilpailuun.
Kaikesta huolimatta Finnet Oy:n perustaminen oli Laihon mukaan hieno saavutus. Kilpailevan mobiiliverkon rakentaminen oli riskipeliä, mutta osoittautui sen arvoiseksi.
Pertti Laihon toimitusjohtajuuden aikana KPY nousi suosta menestyksekkääksi tietoliikenneyhtiöksi. KPY myös vaihtoi yritysmuotoa Puhelinosuuskunta KPY:ksi vuonna 1994 ja neljä vuotta myöhemmin osakeyhtiöksi.
Laihon mukaan osakeyhtiömuodon katsottiin lisäävän kilpailukykyä. Tänä aikana myös yhteistyö Finnet-yhtiöiden kanssa tiivistyi ja tehostui. Laiho oli Finnetin konsernijärjestelyissä yksi keskeisistä henkilöistä. Hän on ollut Finnet-liiton hallituksen lisäksi mukana myös mm. Suomen 2G:n hallituksessa, Suomen 3G:n hallituksen puheenjohtajana ja DNA Finlandin hallituksessa.
Finnet-liiton yhtenäisyyttä Laiho ajoi vuonna 2004 tapahtuneeseen eläköitymiseensä asti. Hänet on palkittu liiton kultaisella ansiomerkillä ja liiton kunniajäsenyydellä.
Muita liiton 100-vuotisartikkeleita löydät täältä »
Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.
