Paikallisten toimijoiden merkitys tulevaisuudessa ja erityisesti kriisitilanteissa korostuu

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Viime viikot ovat osoittaneet sen, että monen pienemmän paikkakunnan pelastus on ollut aktiivinen paikallisoperaattori, joka vuosien investoinneillaan mahdollistaa nyt laadukkaan kuituverkkoyhteyden asiakkailleen. Kun lähes kaikki työ, opetus ja kanssakäyminen on siirtynyt verkkoon, on mobiiliverkoissa ollut ruuhkaa. Tilanteen korjaamiseksi mobiilitoimijat ovat ahkerasti päivittäneet tukiasemiaan ja asentaneet niihin lisäkapasiteettia vastatakseen kasvaneeseen kysyntään, mutta harvaan asutuilla alueilla tilanne on vaihdellut hyvinkin paljon. Kuituverkoissa kapasiteetti riittää haasteellisinakin aikoina ja valokuituverkon asiakkaat voivat nauttia laadukkaista, nopeista yhteyksistä – myös harvemmin asutussa Suomessa.

Toimiiko huoltovarmuus koko Suomessa?

Olemmeko Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta ajautuneet tilanteeseen, jossa osassa suurta maatamme on olemassa riski, ettei kukaan paikallisesti kanna vastuuta tietoliikenteen sujumisesta myös poikkeusoloissa? Alueilla, joissa on paikallisen toimijan verkko, on tilanne toinen. Paikallinen verkko on rakennettu siten, että se palvelee juuri lähiyhteisöjä niin teknisesti kuin myös palveluiden osalta. Jokaisen pienemmän paikallistoimijan asiakaspalvelu, ylläpito sekä johto ovat läsnä poikkeusoloissakin. Näin pystytään varmistamaan palvelut juuri sellaisena kuin ne kaikissa olosuhteissa tarvitaan.

Suomen mobiiliverkoissa lähes aina investointien ja palveluiden painopiste on siellä missä on paljon maksavia asiakkaita, vaikka viestinnässä annetaan ymmärtää, että kaikkia palvellaan tasapuolisesta (tai ainakin yli 90%:sti normaaliolojen väestöpeiton mukaisesti). Mobiiliverkkoja rakennetaan siis siten, että saman tukiaseman alueella on mahdollisimman paljon asiakkaita, jotta investoinnit kannattavat. Paikallisyhtiön kuituverkossa taas jokaisessa kodissa on paras mahdollinen yhteys riippumatta siitä, asuuko taajamassa, omakotialueella tai haja-asutusalueella. Tämä jos mikä on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeä!

Kasvukeskusten ulkopuolellakin 5G tarvitsee kuituverkon toimiakseen

Menossa oleva pandemia ei ole viimeinen. Mitä tapahtuisi, jos seuraava pandemia leviäisi kuten korona, mutta olisi 10 kertaa tappavampi ja vaikuttaisi erityisen voimakkaasti työikäisiin tai lapsiin? Silloin pitäisi pystyä nopeasti hajauttamaan koko Suomen väestö mahdollisimman tasaisesti ympäri maata – aivan kuten 2. maailmansodan pommitusten aikoihin, jolloin pk-seudulta ihmisiä muutti maalle sukulaisten luokse sotaa pakoon. Tällaisessa tilanteessa ainoastaan paikkakunnat, joissa kuituverkot on rakennettu valmiiksi joka kiinteistöön, tulevat olemaan valmiita elinkeinojen ja monien muidenkin toimintojen siirtämiseksi turvaan epidemiakeskuksista. Emme voi jäädä pelkästään 5G-verkkojen varaan, koska myös 5G tarvitsee kuituverkon toimiakseen kunnolla.

Ollaan kaukaa viisaita ja panostetaan koko Suomen kattavaan kuituverkkoon

Nykyinen poikkeustilanne on osoittanut sen, että yhteiskuntamme varautumista on syytä parantaa ja panostaa investointipääomia kuituverkkoon. Noin miljardin investoinnilla parannetaan sekä huoltovarmuutta että myös lisätään uusien innovaatioiden leviämistä kaikille elämän alueille. Valtion onkin uskallettava tehdä kaukokatseisia linjauksia ja suunnata varoja kuituverkon ulottamiseksi koko Suomeen. Näin parannetaan huoltovarmuutta, mutta ensisijaisesti luodaan pohjaa uusille etäteknologiaan perustuville liiketoimintamahdollisuuksille.

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210

Twitter @Jarmo_Matilai