Olisiko jo aika panostaa digi-infran toteutukseen?

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

 

Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio on julkaistu, eikä siitä löytynyt merkintää laajakaistan rakentamisen tukirahoituksesta, vaikka hallitusohjelman kirjaukset antoivat siihen viitteitä. Sen sijaan hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennystä heikennettiin laskemalla sen maksimimäärää ja pienentämällä vähennykseen oikeuttavaa prosenttia 40 %:iin.

Hallituksen päätöstä täytyy ihmetellä, varsinkin kun Traficomin viimeisen tilaston mukaan Suomi on selkeästi jäänyt kuiturakentamisessa jälkeen muista pohjoismaista. Mobiilin ykkössija ei ole tullut ilman uhrauksia!

Ennustan kuitenkin, että hallituksen päätöksessä kyse on vain aikalisästä, jonka aikana Suomen kuiduttamisen -malli viilataan kuntoon ja toteutetaan hallitusohjelman kirjaus siitä, että v. 2025 on Suomessa jokaisella mahdollisuus nopeaan laajakaistaan – ja vieläpä valokuituun. Hallituksen pitääkin aikalisän aikana tehdä suunnitelma siitä, kuinka koko Suomeen saadaan valokuituyhteydet. Tämä suunnitelma tulee tehdä yhdessä kuiturakentamiseen sitoutuneiden toimijoiden kanssa, ja sen pohjaksi on syytä huomioida muilla markkinoilla tehdyt onnistuneet kuituratkaisut. Suunnitelman rahoitus tulee olla rakennettavissa EU:n ja muiden infrasijoittajien kanssa. Lisäksi hallituksen olisi hyvä arvioida kertaalleen kotitalousvähennyslinjaustaan, joka vaikuttaa suoraan kotitalouksien ostohalukkuuteen.

Digitalisaatio lisää valokuidun kysyntää

Kuituliittymien ostohalukkuus on ollut tasaisessa kasvussa jo vuosia. Nopeiden liittymien, kuten valokuidun kasvua on edesauttanut yhteiskunnan digitalisoitumisen siirtyminen innovaatioista käytäntöihin. Suuret väestöryhmät käyttävät yhä monipuolisemmin uusia palveluita ja kuormittavat verkkoja – erityisesti viihdepalvelujen siirtyminen internetiin on lisännyt datan käyttöä. Viime kuukausina keskusteluun on noussut mukaan myös vastuullisuus ja ympäristöasiat, joihin digitalisaatio tarjoaa työkaluja.

Olemmeko jo liian riippuvaisia mobiilista?

Itseäni huolestuttaa tässä kehityksessä eniten mobiilipäätelaitteiden varaan rakentuva identiteetin hallinta, joka on rakennettu lähes huomaamatta tietoturvan ja yksityisyyden suojan varjolla. Mobiilipäätelaitteessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se että monet palvelut eivät toimi ilman matkapuhelinta ja siihen liitettyä SIM-korttia ei voi olla kuluttajien etu. Digisyrjäytyneet tai sen vaarassa olevat ihmiset ovatkin yhä enemmän riippuvaisia lähipiiristään tai kuormittavat perinteisiä asiakaspalvelupisteitä, kun he eivät enää hallitse monenkirjavia tunnistautumiskäytäntöjä.

Oikealla politiikalla mahdollistetaan asiakkaiden valinnanvapaus

Lähitulevaisuudessa yritysten vastuunkantoa ja hyvää yhteiskuntakansalaisuutta tullaan mittaamaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Regulaattorin pitäisi jo tunnistaa tämä ja ymmärtää, että kaikkea ei voi antaa markkinavoimien ratkaistavaksi. Kehitystä tulisi ohjata suuntaan, jossa ihmisillä on mahdollisuus valita haluamiaan digipalveluita itselleen sopivimmalla päätelaitteella ja teknologialla. Vastuulliset, omilla kasvoillaan asiakasta lähellä toimivat yritykset tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa sekä tietoturvan, ilmastonmuutoksen että digi-infran ongelmien ratkaisemisessa.  Valtion ja kuntien tehtävänä on antaa heille se mahdollisuus. Näin Suomesta saadaan vielä tietoliikenneverkkojen kärkimaa.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai