30 vuotta harjoiteltu, nyt on aika vaikuttaa

Valtioneuvosto teki 25.1. periaatepäätöksen Suomen EU-ennakkovaikuttamisen vahvistamisesta. Jo oli aikakin.

Ensi vuoden alussa tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta. Siitä huolimatta EU:sta puhutaan edelleen ”ne” eikä ”me”. EU-politiikka mielletään ulkopolitiikkaan kuuluvaksi ei-julkiseksi diplomatiaksi, vaikka se on pääministerin johtamaa sisäpolitiikkaa, jonka tulisi olla täysin avointa.

Avoimuus vahvistaa ennakkovaikuttamista

Avoimuuden lisääminen onkin keskeisin vaade ennakkovaikuttamisen vahvistamiseksi. EU-lainsäädäntöhankkeet ovat tulleet julkisiksi vasta siinä vaiheessa, kun hallitus antaa komission esityksestä eduskunnalle oman kantansa. Sitä edeltävä aineisto on ollut vain rajatun virkakunnan käytössä, ei edes kansanedustajilla.

Monilla toimialoilla yhä suurempi osa lainsäädännöstä on lähtöisin EU-prosessista. Samalla kansallisesti sitovien EU-asetusten suhteellinen määrä kasvaa kansallisesti sovellettavien direktiivien asemesta. Tämäkin tarkoittaa ennakkovaikuttamisen vahvistamisen välttämättömyyttä. Eikä prosessien julkisuuden välillä pitäisi olla mitään eroa. Toivottavasti tämä huomioidaan myös käynnissä olevassa julkisuuslain uudistamisessa.

Hallituksen linjaus nostaa Suomen EU-tavoitteiden ja -edunvalvonnan vahvistaminen jokaisen ministeriön keskeiseksi prioriteetiksi. Hyvä uudistus on myös siirtyä kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Eduskunnan ja julkisuuden roolia on tältäkin osin vahvistettava.

Tähtäimenä Suomen keskeisten tavoitteiden huomioiminen EU-valmistelussa

Ennakkovaikuttaminen tarkoittaa vaikuttamista jo EU-komission esitysten valmisteluun. Tämä edellyttää vaikuttamista komission viisivuotissuunnitelmiin sekä vuosittaisiin työohjelmiin. Huolimatta EU:n ja Suomen päätöksenteon erilaisesta aikarytmistä, on kulloisenkin hallituksen oltava hereillä jokaisessa vaiheessa. Vain siten voidaan päästä tavoitteeseen nostaa Suomen keskeisiä omia tavoitteita osaksi EU:ssa laadittavia pidemmän aikavälin suunnitelmia.

Finnet-liiton jäsenyhtiöiden päivittäisen työn näkökulmasta EU saattaa vaikuttaa hyvinkin kaukaiselta. Todellisuudessa EU-päätöksenteon vaikutukset näkyvät yritysten arjessa enemmän tai vähemmän, joko lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä. Olennaisen ja epäolennaisen hahmottaminen tältä osin on hankalaa. Kuten myös oikea-aikainen ja oikeasisältöinen vaikuttaminen.

EU-asiat pysyvä osa Finnet-liiton hallitustyöskentelyä

Oma ennakkovaikuttamisemme tapahtuu sekä EU-tasoisen että kansallisen sidosryhmäverkostomme kautta. EU-tasolla tärkeä rooli on FTTH Council Europella, jonka jäsen Finnet-liitto on. Kansallisesti äänemme kuuluu mm. Ficomin ja eri viranomaiskontaktien kautta. Finnet-liiton hallitus seuraa jokaisessa kokouksessaan pitkää listaa jäsenyhtiöihin vaikuttavia lainsäädäntö- ym. hankkeita. Suuri osa niistä on tavalla tai toisella EU-tasoisia. EU-ennakkovaikuttaminen on siten jatkuvasti osa hallitustyöskentelyämme. Toivottavasti sanomaamme ja osaamistamme kuullaan myös jatkossa.

Jouni Backman
Finnet-liitto ry hallituksen puheenjohtaja

 

Jouni Backman

• Finnet-liitto ry hallituksen puheenjohtaja vuoden 2023 alusta alkaen.
• 24 vuotta kansanedustajana 1987-2015, hallintoministeri ja ympäristöministeri Lipposen hallituksissa.
• Tieto Oyj Executive Advisor 2007-2011
• Sitran vanhempi neuvonantaja 2017-2022
• Problema Oy konsultti 2022-