Laajakaistarakentamisen vino tukiesitys heikentää haja-asutusalueiden elinvoimaa
Hallituksen laajakaistarakentamisen tukiesitys on vesittämässä laajakaistahankkeet haja-asutusalueilla. Nykyisen esityksen mukaan käytännössä koko tuki kohdistuu kiinteän langattoman (5g) laajakaistan hankkeisiin.
Tällä hetkellä kiinteän laajakaistaverkon saatavuus on huonoin harvaan asutuilla alueilla ja esitys johtaisi toteutuessaan vielä synkempään tilanteeseen. Esityksen toteutuessa Suomi ottaisi takapakkia koko EU:n heikoimmaksi valtioksi seuraavien sukupolvien verkkoteknologiassa.
Suomessa on historiallisesti suosittu langatonta verkkoteknologiaa. Tämä on johtanut symmetristen verkkojen väheksymiseen sekä kiinteän verkon rakentamisen vaikeuttamiseen. Vaikka langattoman verkkoteknologian suosiminen on Nokia-Suomessa ymmärrettävää, on tilanne ajautunut suomalaisen aluekehityksen kannalta surulliseksi haja-asutusalueiden kampittamiseksi.
Nyt hallituksen esittämä 100 megabitin/30 megabitin yhteys on tunkkainen tuulahdus menneisyydestä. Kun puhutaan nykyisistä verkkopalveluista, niin käytännön minimivaatimus on 100 Mb/100 Mb symmetrinen yhteys (=tiedonsiirtonopeus molempiin suuntiin yhtä suuri), jonka nopeutta voidaan nostaa. Tukialueilla on myös matkailualan, sisällöntuotannon, maaseutuelinkeinojen ja digitaalisia palveluita tarjoavia yrityksiä, joille tehokas symmetrinen yhteys on elinehto.
Julkisella tuella rakennettavien verkkojen tulisi olla kilpailukykyisiä vielä vuosikymmenten päästä, jolloin ainoa järkevä ja aikaa kestävä teknologia on valokuituteknologia. Valokuituteknologia on myös ympäristön näkökulmasta pitkällä aikavälillä ekologisin ratkaisu, koska tutkimusten mukaan kuituverkko kuluttaa noin 10 % sähköä gigatavua kohti langattomiin verkkoihin verrattuna.
EU:n komission tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on ylivoimaisesti koko EU-alueen heikoin seuraavan sukupolven kiinteän laajakaistan saatavuudessa haja-asutusalueella. Tutkimuksen mukaan seuraavan sukupolven verkkojen saatavuus Suomen haja-asutus alueella on vain 9,1 % EU:n keskiarvon ollessa 59,3 %.
Euroopassa asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaan kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla vuonna 2025 mahdollisuus 100 megabitin häiriöttömään, luotettavaan yhteyteen, joka olisi mahdollista päivittää halutessa gigabitin nopeuteen. Samaan aikaan esimerkiksi Ruotsissa tavoitteena on gigabitin nopea yhteys 98 prosentilla väestössä vuoteen 2025 mennessä.
On vaikea nähdä, että nykylinjalla Suomi pyrkisi täyttämään EU:n tavoitteet. Esitys jää selvästi EU:n tavoitetason alapuolelle.
Jos siis nykyinen esitys hyväksytään laiksi, niin käytännössä koko tukiraha tulee kohdistumaan kiinteän langattoman laajakaistan hankkeisiin. Tämä ei edistä Suomen Digitaalisen infran tai EU:n asettamien tavoitteiden toteutumista ja tulee johtamaan siihen, että olemme vielä selkeämmin EU:n heikoin valtio seuraavien sukupolvien verkoissa.
Lisätietoja: Jarmo Matilainen, Finnet-liiton toimitusjohtaja, p. 044 722 8210, jarmo.matilainen@finnet.fi
Lue myös:
