Keskustelemalla yhteisymmärrykseen

Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täyttää pyöreät sata vuotta. Liitto juhlii satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Keskustelemalla, toisten mielipiteet huomioimalla ja sopivilla kompromisseilla päästään yleensä sopuun ja kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Tätä mieltä on Bo Eklund, jonka neuvottelukykyä on Finnet-liitossa tarpeen vaatiessa tarvittu.

Bo Eklundilla on laaja telealan kokemus. Hän on mm. johtanut pientä, keskisuurta ja suurta puhelinyhtiötä, Finnet-ryhmän yhteisesti omistamaa verkko-operaattoria ja Finnet-liiton hallitusta.

Monet kanssakulkijat ovat kutsuneet Eklundia Finnet-ryhmän luottohenkilöksi. Eklund itse vierastaa nimitystä.

En ole koskaan pyrkinyt luottamustehtäviin, mutta jos niitä on tullut eteen, olen ryhtynyt toimeen. Esimerkiksi Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajuus tuli minulle yllätyksenä. Tehtävä oli mieleinen ja tärkeä.

Pienikin yhtiö pärjää hyvin

Bo Eklund toimi pitkään Kokkolan Puhelimen toimitusjohtajana. Tänä aikana Kokkolan Puhelimeen fuusioituivat Kronoby Telefonandelslag ja Kälviän Puhelinosakeyhtiö, molemmat vuonna 1988. Sittemmin Kokkolan Puhelin sulautui Anviaan vuonna 2009, ja Eklundista tuli Anvia Telecomin liiketoimintajohtaja. Vuonna 1989 Vaasan Puhelin ja Etelä-Pohjanmaan Puhelin olivat jo yhdistyneet isommaksi Vaasan Läänin Puhelin Oy:ksi.

Vaasan aikaansa Eklund muistelee haasteellisena, mutta hyvänä.

Aikanaan Seinäjoen ja Vaasan yhteensulautuminen oli jo haasteellista. Kaksi erilaista puhelinyhtiötä, kaksi erilaista kulttuuria. Molemmilla yhtiöillä oli ollut omat tapansa miettiä asioita. Anviassa minulla oli alaisuudessani yli 700 työntekijää. Yritin tasapuolisesti olla sekä Seinäjoella että Vaasassa ja saada aikaan dialogia. Yhteisymmärrys ja luottamus ovat kaiken perusta.

Pitkään Finnet-liiton toiminnassa mukana olleen Eklundin mielestä liiton toiminta on muuttunut vuosien varrella.

Muutos teki puheenjohtajuudesta mielenkiintoisen. Olin Kokkolan Puhelimen toimitusjohtajana ollut liiton monissa eri työryhmissä mukana niin jäsenenä kuin puheenjohtajanakin, joten Finnet-liitto oli minulle hyvin tuttu.

Eklund uskoo keskustelemiseen.

Kun on johtanut pientä Kälviää, keskikokoista Kokkolaa ja suurta Anviaa, oppii huomioimaan erilaisten yhtiöiden tarpeet. Mielestäni yksi Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajan tehtävistä on keskustella yhtiöiden edustajien kanssa ja yleensäkin kanssakäyminen yhtiöiden kanssa.

Pienten ja suurten yhtiöiden näkemykset ovat Eklundin mukaan usein erilaiset kuin suurten, mutta kompromisseihin on aina päästy.

Meillä on Finnet-ryhmässä lukusia esimerkkejä hyvin menestyvistä pienistä yhtiöistä, sanoo Eklund ja mainitsee erikseen Karjaan Puhelimen ja Pietarsaaren Seudun Puhelimen.

Puhelinyhtiö muuttuivat kilpailun kiristyessä ICT-yhtiöiksi.

On tärkeää, että liiketoiminnan muutoksesta huolimatta yhtiöt ovat pysyneet Finnet-liiton jäseninä.

3G oli uuden alku

Verkko-operaattori Suomen 3G:n toimitusjohtajana Bo Eklund toimi oman työnsä eli Kokkolan Puhelimen toimitusjohtajuuden ohella kolme vuotta. Aika oli hektistä, sillä kyseessä oli kokonaan uusi tekniikka.

Kolmannen sukupolven UMTS-verkot otettiin käyttöön 2000-luvun puolivälissä. Aluksi 3G-verkot kattoivat pääkaupunkiseudun ja suuret kaupungit.

Eklundin mukaan 3G:n tekninen kehitys oli aluksi taistelua, koska tekniikka ei vielä ollut täysin valmista.

Oman mausteensa Suomen 3G:n toimintaan toi omistajana mukana ollut ruotsalainen Tele 2.

Siinä tarvittiin koko ajan sekä suomea että ruotsia. Molemmilla kielillä keskusteltiin ja pöytäkirjatkin laadittiin kahdella kielellä.

Finnet ja viides sukupolvi

Kun Eklund oli Finnet-liiton hallituksen puheenjohtajana, hakuun tulivat 5G-toimiluvat.

Finnet-liitto ei hakenut toimilupaa, vaan teimme töitä sen eteen, etteivät viranomaiset jakaisi kaikkia taajuuksia mobiilioperaattoreille. Halusimme, että osa jaettavista taajuuksista säästettäisiin muille toimijoille, jotka kehittäisivät uusia palveluja.

Eklundin mukaan Finnetin jäsenyhtiöillä oli hyviä ideoita, miten 5G-taajuuksia voitaisiin käyttää uusien digitaalipalvelujen kehittämiseen.

Teimme valtavasti töitä, Jarmo Matilainen etunenässä, mutta emme savuttaneet lopputulosta, joka olisi ollut meidän meille mieluinen. Toivottavasti tulevaisuudessa meidän ajatuksemme toteutuvat.

 

Muita liiton 100-vuotisartikkeleita löydät täältä »

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.