Onko meillä varaa olla rakentamatta koko maan kattavaa digitaalista infraa?

kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Menossa oleva talvi – tai oikeastaan koko 2000-luku – on näyttänyt suuntaa sille, mihin ilmastonmuutoksen vuoksi on varauduttava. Keski-Euroopassa on paikoin satanut metrikaupalla lunta ja lumivyöryt ovat mennessään murjoneet infrastruktuuria koko voimallaan. Suomessa on viime päivinä koettu #valkoisenkurittajan iskevän eri puolille maata voimakkaiden myrskyjen kera tuoden mukanaan sähkökatkoksia ja muita arjen haasteita.

Ei tarvita kovinkaan kummoisia ennustajan lahjoja, kun uskaltaa veikata, että lähivuosikymmenten aikana Suomessa koetaan se, että yhden vuorokauden aikana sataa lähes metrin verran lunta. Kovan tuulen kanssa se asettaa koko yhteiskunnan toimivuuden koetukselle.
Jokainen voi pohtia, mitä metri lunta tarkoittaa liikkumiselle tai rakennetulle ympäristölle. Sähköt ja tietoliikenne saattavat olla pimeänä monilla taajama-alueillakin hyvin pitkään, junat eivät kulje eikä yleensäkään tieliikenteeseen taitaisi olla mitään asiaa. 10 miljardin kysymys kuuluukin: onko meillä varaa jäädä odottamaan ja toivoa, ettei tämä koskekaan meitä?

Miljardin vuosi-investoinnilla koko Suomen infra kuntoon

Energia-ala on laskenut, että säävarman sähköverkon rakentaminen koko Suomeen maksaa noin 7 Mrd ja sähköyhtiöt investoivat jo täyttä päätä monin paikoin siirtämällä kaapeleita teiden varsille ja myös maahan. Tämän rinnalla koko Suomen kuiduttaminen (1,5–2,5 Mrd euroa) tuntuu jo edulliselta. Yhteensä nämä tarkoittavat noin 10 Mrd:n investointeja, jotka jakaantuvat arviolta 10–15 vuoden ajanjaksolle. Säävarma sähköverkko ja valokuitu yhdessä tarkoittavat siis alle 1 Mrd euron investointeja vuodessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että operaattorit investoivat jo nyt pelkkään mobiiliverkkoon noin 300-400 M€ vuodessa.

Huoltovarmuutta ei voi jättää markkinavoimien armoille

Nykyinen hallitus on laatinut ansiokkaan digitaalisen infrastruktuurin strategian, jossa on kuvattu tulevaisuuden digitaalisen yhteiskunnan tarvitseman infran kehittämistarpeita lähivuosille. Monet strategiapaperissa esille nostetut teemat, kuten nopean kuituverkon rakentamisen ja kysynnän edistäminen, ovat edelleen lähtökuopissaan. Seuraavassa hallitusohjelmassa onkin oltava selkeä tavoite yhteiskunnan digitaalisen huoltovarmuuden varmistamiseksi ja myös pohdittuna sen rahoitusmalli sellaisilla alueilla, missä markkinaehtoisuus ei toteudu. Huoltovarmuutta ei voi jättää markkinavoimien armoille.

Otetaan esimerkkiä Ruotsista, jossa tieverkkoon panostetaan seuraavien vuosien aikana huomattavasti enemmän kuin Suomessa – myös kuituyhteyksiä on rakennettu yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi jo viime vuosituhannen puolelta lähtien. Ruotsi onkin huomioinut koko maan infran kehittämisen, vaikka siellä väestö on ehkä vieläkin voimakkaammin keskittynyt Etelä-Ruotsin kasvukeskuksiin.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
jarmo.matilainen@finnet.fi