Löytyykö meiltä rohkeutta varmistaa digitaalinen saavutettavuus jokaiselle suomalaiselle?

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

On yleisesti hyväksyttyä, että fyysisen liikenteen ja saavutettavuuden varmistamiseen on käytettävä julkisia varoja. Kyse on raskaista pitkävaikutteisista investoinneista ja vain harvoissa paikoissa Suomessa liikenneinfra on mahdollista toteuttaa kaupallisesti ja markkinaehtoisesti. Mutta entäpä digitaalinen saavutettavuus?

Digitaalinen saavutettavuus varmistaa toimintamahdollisuudet – tulevaisuudessakin

Fyysisen saavutettavuuden rinnalle tarvitaan kattavaa digitaalista saavutettavuutta, jolla varmistamme sekä ihmisten että elinkeinojen tulevaisuuden toimintamahdollisuudet eri puolilla Suomea.

• Elinkeinoelämä ja dataintensiiviset liiketoiminnat tarvitsevat nopeita ja luotettavia yhteyksiä.
• Kodeissa etätyön ja etäpalveluiden käyttötarpeet kasvavat hyvin nopeasti.
• Vapaa-ajan digitaalisten palveluiden käyttö (pelit, tv-sisällöt ja verkkokauppa) kasvaa erityisen paljon.
• Kaikkialla toimivia mobiiliyhteyksiä tarvitaan liikuttaessa kodin ulkopuolella.

Suomen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on parhaillaan käsittelyssä liikenne- ja viestintäministeriössä. Suunnitelma sisältää laajasti maanteiden, rautateiden ja vesiväylien sekä niiden solmukohtien kehittämisen tavoitteita, painotuksia ja rahoitustarpeita. Mukana on myös linjauksia datan ja digitalisaation tuomiin uusin palveluihin, jotka tehostavat logistiikkaa ja matkaketjuja, ja siten vaikuttavat ekologisempiin liikkumisen energia- ja kuljetusvälinevalintoihin.

On hyvin mahdollista, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä puolet kaikista työpäivistä, kokouksista ja tilaisuuksista tapahtuu etänä. Meidän onkin syytä vakavasti pohtia sitä, kuinka paljon panostuksia on järkevä suunnata perinteisten toimintatapojen ja -mallien ylläpitämiseen fyysisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olisiko aika ottaa näkyvämmin tarkasteluun digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen?

Elinvoimainen Suomi edellyttää tukea valokuidulle

Vuosittain on liikennejärjestelmäsuunnitelmassa arvioitu käytettävän keskimäärin vähän yli kaksi miljardia euroa ja koko suunnittelujaksolle rahaa on varattu vajaa 27 Mrd euroa. Jos työmatkojen vähenemisen tai muiden etäpalvelutoimintamallien kautta fyysisen infran kehittämisen tarve pienenee vaikka 2 % suunnittelujaksolla, niin sen merkitys on reilut puoli miljardia. Suunnilleen tämä summa on arvioitu tarvittavan valokuidulle markkinaehtoisen rakentamisen lisäksi. Näin takaamme kaikille laadukkaat yhteydet, joiden merkitys vain kasvaa.

Digi-infra ei voi rakentua vain 5G:n varaan

Edellä olevaa taustaa vasten on vaikea ymmärtää joidenkin toimijoiden ajama näkemys siitä, että tietoliikenneverkot voitaisiin antaa rakentua vain markkinaehtoisesti. Tästähän seuraisi lopputulema, jossa osassa Suomea joudutaan tyytymään todella heikkoon yhteystasoon tai jopa jäämään kokonaan ilman digitaalista saavutettavuutta. Jos viime vuosisatoina olisimme jättäytyneet pelkästään markkinaehtoisesti rakennettujen liikenneyhteyksien varaan, niin maamme olisi taatusti jäänyt teollisen vallankumouksen ulkopuolelle. Onko meillä varaa jättäytyä digi-infrassa vain pelkän 5G-kortin varaan ja samalla vaarantaa koko yhteiskunnan rakenteellinen uudistuminen sekä globaali kilpailukyky?

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai