Sivuun vääntely ja sääntely, tilalle luottamusteknologiat ja strategiset investoinnit

On ilahduttavaa huomata, että digitalisaatiossa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen. Nyt pohditaan sitä, miten muutosta nopeutetaan ja hallitaan. Finanssisektori on jälleen kerran muutoksen ytimessä ja sitä johtaa paikallisesti omistettu osuuspankkiryhmä, pääjohtajansa johdolla. Finanssisektori oli myös muutoksen ytimessä 1990-luvulla, kun internet muutti pankkien toimintaa voimakkaasti.

Nykyistä digitalisaatiokehitystä ohjaavat palvelut. Tavat, jolla ihmiset hyödyntävät uusia teknologioita ja toimivat keskenään ilman välikäsiä. Palvelut nojaavat luottamukseen – internet ja älylaitteet ovat vain tämän muutoksen mahdollistajia. Suuntausta vauhdittavat luottamusta parantavat uudet teknologiat, kuten finanssisektorilla virtuaalivaluutoissa käytettävä lohkoketju-teknologia.

Kun digitaalisuus, teknologia ja palvelut otetaan strategian ytimeen, tulet olemaan voittajien joukossa!

Tämän on huomannut myös osuuspankkiryhmittymä ja ottaa sen huomioon strategiaa uudistaessaan. Niin ikään Suomen hallitus Sipilän johdolla muuttaa perinteisiä tapoja toimia. Se on ottanut kaksi merkittävää asiaa toimintansa perustaksi: tapa toimia strategisesti ja rakentaa sen tueksi digitaalisuuteen perustuvia kärkihankkeita. Tämä alkaa tuottaa hedelmää. Määränpäänä on totaalinen suunnanmuutos, ei pelkästään vaalikauden ylimenevien voittojen tavoittelu. Kyseinen toimintamalli on vaikea liiketoiminnassa ja politiikassa.

Strategialla tapahtuva suunnanmuutos vaatii omistajilta uskoa ja kansalta luottamusta, koska tulokset ovat nähtävissä vasta pidemmän ajan kuluttua – muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla.

EU:n komissio on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen siirtää EU:n alue vuoteen 2025 mennessä maailman edistyksellisimmäksi alueeksi 5G:n kehityksen ja avointen julkisten WLAN-palvelujen kautta. Tämän strategisen tavoitteen pitää näkyä päätöksenteossa linjauksina, joilla on vaikutusta hankkeiden etenemiseen.  EU:n linjauksesta seuraa erityisesti se, että läpi Suomen ulottuva kuituverkko muodostuu strategiseksi tavoitteeksi, jonka toteutuminen vaatii sekä yksityisten että julkisten toimijoiden panosta. Kuituverkon varaan on helppo rakentaa langattomia palveluja yritysten, kuluttajien ja eri toimialojen, kuten liikenteen, finanssialan, sosiaali- ja terveysalan, tarpeisiin.

”Nyt testataan Suomen lainsäädäntäjärjestelmän sekä myös EU:n kykyä tukea strategisten tavoitteiden toteutusta. Direktiivipakettien sijaan on tuettava uusia innovaatioita ja teknologiaratkaisuja – mutta ennen kaikkea karsittava investointiesteitä.”

Voisimmeko me Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lähestyä tulevaisuutta ennakkoluulottomammin? Energia pitää laittaa uuden synnyttämiseen ja luopua vanhojen rakenteiden ylläpitämisestä tai asioiden vääntämisestä EU-tasolla. Jospa keskittyisimme kehittämään ympäristöä, jossa luottamukseen perustuvaa teknologiaa hyödynnetään laajasti ja lisätään uusille innovaatioille toimintavapauksia. Konkreettinen esimerkki on sähköinen äänestys: jos tavoitteena on täydellisen ratkaisun löytyminen, valmista ei tule koskaan. Mutta jos hyödynnämme juuri edellä mainittua lohkoketjutekniikkaa, järjestelmä saattaisi jo olla olemassa.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry