Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät sata vuotta. Liitto juhli satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Vahvan liiton mies

Varatuomari Kari Alanko on työuransa aikana nähnyt kiistan jos toisenkin käräjäsalissa. Yksi suurimmista kiistoista ei kuitenkaan päätynyt käräjille. Se käytiin Finnet-liiton jäsenyhtiöiden kesken kabineteissa.

Kari Alanko toimi vuosia Kymen Puhelimen hallituksen puheenjohtajana. Tähän aikaan mahtuu mm. DNA-yhtiöiden torjuttu valtausyritys, joka aikalaisten mukaan toi Alangosta esiin sotapäällikön, joka ei panikoinut, vaan mietti seuraavia siirtoja.

Eräiden Finnet-yhtiöiden ahneuden ja typeryyden vuoksi enemmistö Kymen Puhelimen osakkeista joutui Elisan omistukseen. Lopulta Kymen Puhelin sulautui Elisaan vuoden 2013 lopussa, Alanko sanoo.

Johtajuus hukassa

Finnet-liiton valtuuskuntaan Kari Alanko kuului 1990-luvun alusta lähtien ja valtuuskunnan puheenjohtajana 2008–2012.  Puheenjohtajan ominaisuudessa hän osallistui myös Finnet-liiton hallituksen kokouksiin puhevaltaisena, mutta ilman äänioikeutta.

Alanko on aina liputtanut puhelinyhtiöiden alueellisen itsenäisyyden puolesta, mutta uskonut samalla vahvaan Finnet-liittoon edunvalvojana.

Olen tietoisesti pyrkinyt saarnaamaan Finnet-ryhmän yhtenäisyyden puolesta, mutta ryhmä on hajonnut pikkuhiljaa.

Siinä vaiheessa, kun Elisa erosi ryhmästä, katosi Alangon mukaan myös johtajuus.

Kurt Nordmanin jälkeen ei ole ollut ketään, josta voisi puhua edes samana päivänä, eikä ole ollut ketään, joka puhuisi kaikkien puolesta.

Alanko luonnehtii Elisan lähtöä traumaattiseksi.

Maakunnan miehet kävivät puhumassa yhteistyöstä mm. Elisan hallituksen puheenjohtajalle, Suomen Pankin johtajalle Harri Holkerille. Holkeri oli kiireinen mies, joka juuri siihen aikaan oli purkamassa Pohjois-Irlannin umpisolmua.

Holkeri ei suhtautunut meihin kovinkaan suopeasti. Hän valitti, ettei hänellä ole aikaa Suomen Pankin asioille kuin päivä viikossa. Kuiskasin vierustoverilleni, että ei kai niihin töihin enempää aikaa tarvitakaan. Holkeri kuuli tämän. Luulin, että hän heittää minut ulos Somen Pankin pääovesta.

Jos Holkeri suhtautui maakunnan lähetystöön kylmästi, niin varapuheenjohtaja Reino Paasilinna oli suopeampi maakuntien lähetystölle, mutta ei niiden asialle.

Alanko on vahvasti sitä mieltä, että HPY:n ero Finnet-liitosta ja Radiolinjan ajautuminen kokonaan HPY:n omistukseen olisi voitu välttää.

Uskon, että neuvotteluissa mukana olleiden Finnet-liiton ja HPY:n edustajien henkilökemiat eivät kohdanneet, eikä yhteisesti omistettua Finnetiä tämän vuoksi saatu aikaiseksi.

Makkosen painajainen

Alanko seuraa yhä, mitä tietoliikennemaailmassa tapahtuu. Hän sanoo olevansa surullinen siitä, että Finnet-ryhmää ei enää ole. On ainoastaan yhtiöitä, jotka kuuluvat Finnet-liittoon.

Edesmennyt Matti Makkonen toimi aikanaan Telessä matkapuhelinyksikön johtajana, sittemmin Finnet Oy:n ja Anvian toimitusjohtajana. Makkosta pidetään mm. tekstiviestin isänä. Alangolle Makkonen kertoi painajaisestaan.

Kun Matti työskenteli vielä Telessä, hän heräsi yöllä hiestä läpimärkänä. Matti oli nähnyt unta, että Finnet-ryhmä oli löytänyt yhteisen sävelen, pistänyt osaamisensa yhteen ja ryhtynyt jyräämään Teleä koko voimallaan. Yön kaameina hetkinä Makkonen tajusi nähneensä painajaisunia, pisti päänsä tyynyyn ja nukkui makeasti aamuun asti.

Vaikka Finnet-liitto onkin pienentynyt, niin yksi tehtävä Alangon mielestä on ylitse muiden.

Finnet-liitto on oivallinen edunvalvontajärjestö. Kukaan liitossa mukana olevista yhtiöistä ei pysty tähän yksin ja nykyisillä kustannuksilla. Tämä ainakin pitäisi jokaisen tajuta.

 

Artikkelin kirjoittajasta:
Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.