Yhteinen vastustaja yhdisti

Artikkeli kuuluu osana Finnet-liiton 100-vuotista historiaa. Vuonna 2021 Finnet-liitto täyttää pyöreät sata vuotta. Liitto juhlii satavuotista matkaansa läpi vuoden nostamalla esiin merkittäviä käänteitä, henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta.

Yhteinen vastustaja yhdisti

Kurt Nordmanin (kuvassa) aikana telemonopolit kaatuivat yksi toisensa jälkeen rytisten. Ilman Finnet-liiton aloitteellisuutta ja jäsenyhtiöiden yhteisiä ponnistuksia suomalainen telemaisema näyttäisi tänään aivan toisenlaiselta.

Vuorineuvos Kurt Nordman toimi Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) toimitusjohtajana 1987–1997 sekä pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 1997–2000. Finnet-liitossa Nordman johti puhetta kymmenen vuotta vuosina 1988–1998.

Datasodasta se alkoi

Puhelinlaitosten Liiton perinteisiin tehtäviin oli aina kuulunut yksityisten jäsenyritysten etujen puolustaminen kansallisen politiikan ristipaineissa. Tämä tehtävä laajeni 1960-luvulta alkaen koskemaan myös yritysten oikeutta harjoittaa teletoimintaa kehittyvissä uudenlaisissa tietoliikenneverkoissa.

Suureksi Telesodaksi mainittu taistelu datasiirrosta alkoi jo Nordmanin edeltäjän, vuorineuvos Martti Harvan puheenjohtajakaudella. Myöhemmin Nordman ja Liiton toimitusjohtaja Arno Tanhuanpää puolustivat puhelinyhtiöiden intressejä.

Muistan 13 tunnin keskustelut posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanteen kanssa. Keskusteluihin osallistui myös TPO:n toimitusjohtaja Erkki Ripatti. Ne eivät johtaneet yhtään mihinkään. Tajusin, että tästä pattitilanteesta ei päästä eteenpäin jatkamalla eipäs-juupas–väittelyä.

Datasiirrossa lopputulema oli Nordmanin mukaan kompromissi, tosin puhelinyhtiöiden kannalta aika huono sellainen. Siitä alkoi kuitenkin koko vyyhti aueta. Aloitteiden tekeminen vielä tärkeämmissä asioissa tuli mahdolliseksi.

Uusi telelaki tuli voimaan 1987.

Meillä oli vuoden verran aikaa miettiä seuraavia siirtoja. Sitten lähdettiin liikkeelle ja voimalla.

Mobiilista kova vääntö

Seuraavan taiston Nordman ja Puhelinlaitosten Liitto kävi mobiililiiketoiminnasta.

Radiolinja perustettiin 1988. Omistajina oli 18 ulkopuolista tahoa – mm. Kesko, KOP, STS – jotka saivat kaksi kolmasosaa uudesta yhtiöstä. Kolmannes meni puhelinyhtiöille.

Muistan sen ajan alituisena poliittisena taisteluna. Toimiluvan hakuprosessi kesti kaksi vuotta.

Maaliskuussa 1991 Kurt Nordman soitti ensimmäisen puhelun Radiolinjan gsm-verkossa. Puhelun vastaanotti Puhelinlaitosten Liiton toimitusjohtaja Arno Tanhuanpää. Ensimmäinen kaupallinen puhelu Radiolinjan verkossa soitettiin 1.7.1991. HPY:n hallituksen puheenjohtaja Harri Holkeri soitti Tampereen kaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle.

Mobiililiikenteestä tuli yhtiöiden kruununjalokivi.

Talvisodan henki

Kun monopolien murskaamisen makuun oli päästy, seuraavana olivat vuorossa kaukopuhelut. Kaukoliikenteen toimilupa heltisi vuodessa, tosin siten että se tuli vuoden viiveellä voimaan. Puhelinlaitosten Liiton jäsenyhtiöt ja niiden perustama Kaukoverkko Ysi Oy käyttivät tämän vuoden tehokkaasti hyväkseen markkinoimalla avautuvaa kaukoliikennettään. Toimiluvan astuttua voimaan puhelinyhtiöt saivat heti markkinajohtajan aseman.

Ulkomaanpuheluita hoitaneen Finnet Internationalin toimiluvan saamiseen kului aikaa vain puoli vuotta. Se aloitti ulkomaanpuheluiden välittämisen heinäkuun alussa 1994. Silloin viimeinen teleliikenteen monopoli Suomessa päättyi. Puhelinlaitosten Liitto oli ollut mukana purkamassa niitä kaikkia. Myös oma monopoli paikallisessa puhelinliikenteessä oli päättynyt toimialan isossa uudelleenjärjestelyssä, mutta sitä kukaan ei enää surrut.

Niin kauan, kun meillä oli yhteinen vihollinen eli Tele, kaikki sujui hyvin. Puhelinyhtiöissä vallitsi eräänlainen Talvisodan henki, jos saa käyttää vähän ylisanoja. Tilanne yhdisti meidät, Nordman sanoo.

Kun tavoitteet oli saavutettu ja monopolit purettu, alkoivat keskinäiset ristiriidat. Vastakkain olivat Helsinki ja maakunnat.

Riidat koskivat ensisijaisesti Radiolinjan strategiaa ja omistussuhteita. Monien, katkerienkin vaiheiden jälkeen HPY hankki enemmistön Radiolinjasta.

Pörssiyhtiö Elisaksi muuttunut HPY erosi Finnet-liitoksi muuttuneen Puhelinlaitosten Liiton jäsenyydestä. Silloisen tiedotteen mukaan yrityksen toimintastrategiat ja tavoitteet keskeisillä liiketoiminnan alueilla olivat etääntyneet niin paljon, että Elisan jäsenyys Finnet-liitossa ei ollut enää perusteltua.

Olisiko jotain voitu tehdä toisin?

On vain yksi historia. Ei kannata ruveta tutkimaan niitä vaihtoehtoja, jotka eivät koskaan toteutuneet.

 

Artikkelin kirjoittajasta: Riittamaija Ståhle on pitkänlinjan finnetläinen. Hän tuli Kotkan Puhelinyhdistyksen tiedottajaksi vuonna 1979. Finnet-liiton tiedottajaksi Ståhle nimitettiin vuonna 1996, viestintäpäälliköksi vuotta myöhemmin ja lopulta viestintäjohtajaksi. Finnet-liiton aikana Ståhle oli mm. Puhelin-, Kotipuhelin ja Yrityspuhelin-lehtien toimituspäällikkö. Vuodesta 2010 hän on johtanut omaa viestintätoimistoaan.