Onko Suomi digikehityksen kärjessä vai jääkö jälkeen muista maista?

Traficomin ja mobiilioperaattoreiden mukaan 5G-verkon 100 Mb/s mobiililaajakaista on nykyisin saatavilla* 92 % väestöstä. Tämä kuulostaa vaikuttavalta luvulta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa, että noin 400 000 suomalaista jää edelleen tämän saatavuuden ulkopuolelle. Tämä väestömäärä vastaa suunnilleen Pirkanmaan kokoista aluetta. Traficomin tilastoista käy myös ilmi, että 5G-verkkoa on rakennettu erityisesti taajama-alueille. Tämän seurauksena valtaosa näistä 400 000 ihmisestä asuu harvaan asutuilla alueilla, joilla myös valokuituverkon rakentaminen ilman julkista tukea on käytännössä mahdotonta. 

Mobiilioperaattorit ovat ilmoittaneet, että 5G-verkko on nyt ”valmis”. Tämä herättää huolestuttavan kysymyksen: aiotaanko näille 400 000 suomalaiselle koskaan tarjota 5G:n 100 megan – saati nopeampia – palveluita? Onko heidän osaltaan jo päätetty, että he jäävät pysyvästi digitaalisen kehityksen ulkopuolelle? 

Suomi on pitkään brändännyt itseään EU:n digitaalisena edelläkävijänä, mutta tämänhetkinen tilanne antaa aihetta huoleen. EU:n gigabit-tavoitteen mukaan jokaisella tulisi olla vuoteen 2030 mennessä vähintään yhden gigabitin verkkoyhteys, mutta Suomi on nyt vaarassa jäädä tämän tavoitteen toteuttamisessa EU:n häntäpäähän. 

Traficomin tähtiluokitusta uudistettava 

Traficomin 14.4. julkaisema tähtiluokitus viittaa siihen, että verkkoyhteydet ovat parantuneet merkittävästi monessa Suomen kunnassa. Tämä on sinänsä positiivista, mutta luokituksen ongelmana on sen vanhentunut painotus. Nykyisessä arvioinnissa 100 Mb/s yhteydet ovat keskiössä, ja esimerkiksi gigabitin yhteyksiä painotetaan samalla painoarvolla kuin 30 Mb/s yhteyksiä. Tämä on ongelmallista, sillä 100 Mb/s yhteys oli ”nopean laajakaistan” tavoite jo 2010-luvun alussa – noin 15 vuotta sitten. Nyt olisi korkea aika päivittää mittarit vastaamaan EU:n gigabit-tavoitteita ja arvioida kuntien verkkoyhteyksien kehitystä niiden perusteella. 

Suomi takaisin edelläkävijäksi 

Jos Suomi todella haluaa palauttaa asemansa digitaalisen infrastruktuurin suunnannäyttäjänä, tarvitaan kunnianhimoisempia tavoitteita. Meidän tulisi olla ensimmäinen EU-maa, joka ottaa tavoitteekseen vähintään yhden gigabitin kaksisuuntaisen valokuituyhteyden jokaiselle kotitaloudelle. Samalla tulisi rakentaa valmiudet 6G-mobiilipalveluille, jotka tulevat tarjolle 2030-luvulla. Näin Suomi ei vain saavuttaisi EU:n tavoitteita, vaan näyttäisi tietä muille maille. 

Kaikille suomalaisille tasavertaiset digiyhteydet 

Nykytilanne jättää liian monet suomalaiset digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Alueelliset erot verkkoyhteyksien saatavuudessa eivät ole pelkästään tekninen kysymys, vaan ne ovat kasvava tasa-arvo-ongelma. Hyvät verkkoyhteydet ovat perusedellytys elinkeinoelämälle, etätyölle, koulutukselle ja jopa perusoikeuksien toteutumiselle. 

Meidän on varmistettava, ettei kukaan jää jälkeen digitaalisessa kehityksessä. 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
 

*Saatavuus tarkoittaa sitä, että rakennusten ulkopuolella jossain kohtaa on 100 Mb/s tarjolla puolentoista metrin korkeudella – tämä ei siis kerro todellista tilannetta asuntojen sisällä.