Suomen valokuitutavoite uhkaa jäädä kesken – asiantuntijat peräänkuuluttavat kansallista infraohjelmaa
Suomen tavoite rakentaa gigabitin tietoyhteiskunta uhkaa jäädä pahasti kesken ilman julkista rahoitusta – ja tilanne vaikuttaa niin asumiseen, elinkeinoihin kuin turvallisuuteen, toteaa Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho. 
Selkäinaho piirsi karun kuvan Suomen tietoliikennetilanteesta Finnet-liiton 7.5. järjestämässä valokuituyhtiöiden webinaarissa – ja antoi poikkeuksellisen suoran viestin: Nyt tarvitaan ääntä, jotta julkista rahoitusta valokuituun saadaan seuraavalle rahoituskaudelle.
Itä-Suomen tilanne huolestuttaa
Huoli kohdistuu erityisesti Itä-Suomeen, jossa laajakaistarakentaminen etenee hitaasti pitkien välimatkojen, pienten asiakasmäärien ja korkeiden kustannusten vuoksi. Itärajan turvallisuuden näkökulmasta toimiva tietoliikenne on ratkaiseva.
- Tarvitsemme valtavasti lisää valokuitua maahan, jotta harvaan asutuilla alueilla on turvallista asua ja mahdollista yrittää. Matkailu, maa- ja metsätalous, yritystoiminta ja huoltovarmuus tarvitsevat kaikki toimivia yhteyksiä. Ilman julkista rahaa tämä ei tule toteutumaan.
Selkäinahon mukaan tilastot antavat Suomen yhteyksistä liian myönteisen kuvan.
- Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuus näyttää kasvukeskusten kotitalouksien näkökulmasta hyvältä, mutta todellisuus on toinen harvaan asutuilla alueilla. Meillä on paljon työtä tehtävänä.
400 000 suomalaista uhkaa jäädä toimivan tietoliikenteen ulkopuolelle
Kotimaiset Finnet-liiton jäsenyhtiöt ovat rakentaneet paikallisia valokuituverkkoja markkinaehtoisesti jo vuosikymmenet, ja yhtiöt arvioivat investoivansa verkkoihin vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Vastuu ei kuitenkaan saa jäädä yksin markkinoiden varaan, Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen muistuttaa.
- Markkinaehtoisen rakentamisen ulkopuolelle jää ilman julkista tukea jopa 400 000 suomalaista. Tämä lukitsee alueellista eriarvoisuutta ja heikentää Suomen kasvupotentiaalia vuosikymmeniksi.
Suomi jäi jälkeen muusta Euroopasta
Finnet-liiton mukaan Suomen suurin ongelma on ollut kansallisen infrapolitiikan puute. Monissa Euroopan maissa valokuitu on nähty strategisena infrastruktuurina, johon valtio osallistuu aktiivisesti ja johon on haettu myös EU-rahoitusta. Suomessa näin ei tehty.
Matilainen arvioi, että valokuidun loppukiri vaatisi Suomessa noin 300–400 miljoonaa euroa julkista tukea. Kansallisen rahoituksen ollessa nyt ja jatkossakin haastavaa, EU-rahoituksen käyttäminen infrahankkeisiin, kuten valokuidun rakentamiseen, on välttämätöntä.
- Esimerkiksi Irlanti päätti rakentaa kansallisella ohjelmalla valokuidun alueille, joille markkina ei investoinut. Kansallisen ja EU-rahoituksen osuus on yli 2,5 Mrd ja sen rinnalla yksityistä pääomaa saman verran. Suomen tulisi seurata mallia, laatia kansallinen infraohjelma sekä hakea ohjelmaan EU-rahoitusta ja tarvittaessa myös yksityistä pääomaa.
Seuraava rahoituskausi ratkaisee paljon
Nykyinen maaseudun laajakaistarakentamista tukeva EU-rahoituskausi päättyy näillä näkymin vuonna 2027. Sen jälkeinen tilanne on edelleen epäselvä.
EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta NRP-rahoituskokonaisuutta, jossa yhdistyvät aluekehitys, turvallisuus, maatalous ja maaseudun kehittäminen ja sosiaalinen koheesio. Suomessa keskustelu rahoituksen suunnasta on kuitenkin edelleen kesken.
Selkäinahon mukaan juuri nyt käydään ratkaisevaa keskustelua siitä, nähdäänkö maaseudun digitaalinen infrastruktuuri tulevaisuuden turvallisuus- ja kasvutekijänä. Pahin skenaario olisi Selkäinahon mukaan, että maaseudun kehittäminen jäisi muiden kokonaisuuksien varjoon. Kuten komissiossakin isot päättäjät sanovat: Ketään ei saa jättää ulkopuolelle.
Lisätietoja ja haastattelut:
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto
044 722 8210
jarmo.matilainen@finnet.fi
Finnet-liitto ry on yli 100-vuotias alueellisten valokuitu- ja tietoliikenneyhtiöiden toimialajärjestö, joka rakentaa digitaalisen Suomen perustaa. Liittoon kuuluu 16 jäsenyritystä, jotka työllistävät lähes 2000 henkilöä ja tuottavat yhteensä yli 300 miljoonan euron liikevaihdon. Finnet-liitto haluaa edistää visiota, jossa jokainen koti ja yritys Suomessa on kytketty huippunopeaan ja luotettavaan gigabitin valokuituverkkoon.
Lähteitä:
