Lisääkö liiallinen keskittäminen yhteiskuntamme haavoittuvuutta kriisitilanteissa?

Pystymmekö säilyttämään toimintakykymme, jos vaikka PK-seudulle kohdistuisi yhtäaikainen vakava sähkökatkos – pahemmista kriiseistä ei mielellään edes halua puhua? 

Ukrainan tapahtumat pitäisi herättää meidät pohtimaan sitä, minne ja miten palvelutuotantoa ja asumista keskitetään. Nykyaikaisessa sodankäynnissä, jota ei pitäisi olla olemassakaan, näköjään iskut kohdistuvat sinne missä niillä saa eniten joko strategista tai määrällistä vahinkoa aikaan. Olemme Euroopassa ja läntisessä maailmassa pitkään eläneet suhteellisen rauhassa. Monissa maissa asuminen, pankkitoiminta, julkinen hallinto ja liiketoiminnan pääomat ovat keskittyneet hyvinkin pienille maantieteellisille alueille.  

Monesti keskittämistä perustellaan kustannustehokkuudella ja pääomien tehokkaammalla käytöllä, mutta siinä vaiheessa, kun keskitetty järjestelmä moukaroidaan maan tasalle, ne menettävät merkityksensä.

Toimintojen täydellinen lamaantuminen ja uudelleenrakentaminen saattavat tulla monin verroin kalliimmaksi, kuin mitä hajauttamisen lisäkustannus olisi ollut.  

Hajautettu toimintamalli on huoltovarmuuden ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta kestävämpi 

Suomessa meillä on käsissämme merkittävä strateginen riski, jota ei tunnu kukaan uskaltavan lausua äänen, mutta joka voi realisoitua vielä meidän elinaikanamme.  Fyysisen infran osalta on helppo havainnollisesti osoittaa se, että pelkästään rannikolle keskittämisen haitat voivat olla kriisitilanteessa käsittämättömän suuria. Fyysisen keskittämisen riskin vähentämiseksi etätyön lisääminen ja monipaikkaisuuden tukeminen ovat helppoja keinoja, jos vain tietoliikenneyhteydet ja muut etätyötä tukevat palvelut ovat saatavilla tasapuolisesti eri puolilla maata. 

Digitaalisten palveluiden ja sen tarvitseman infran osalta olemme samanlaisten keskittämisriskien äärellä. Digitaaliseen huoltovarmuuteen kuuluu mahdollisuus reitittää liikennettä eri teknologioiden kautta, esimerkiksi hyödyntäen rinnakkain kiinteitä ja langattomia yhteyksiä sekä hajauttaen konesalit mahdollisimmat laajalle siten, ettei yhden alueen energiansaatavuuden ongelmat tai runkoyhteyksien katkeaminen aiheuta useamman toimijan yhtäaikaista kaatumista. 

Monet paikalliset ja alueelliset toimijat, kuten Finnet-liiton jäsenyhtiöt, pienentävät omalta osaltaan tätä strategista riskiä niin fyysisten kuin kyberuhkien edessä. Finnetin jäsenyhtiöiden resurssit on hajautettu eri puolille Suomea ja niiden johtamiseen tarvittavat organisaatiot toimivat itsenäisinä. Näin uhka sille, että kaikki olisivat samaan aikaan poissa pelistä, on lähes olematon verrattuna toimijoihin, joiden kaikki strategiset toiminnat on keskitetty vaikkapa Pasilan TV-tornin välittömään läheisyyteen. 

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry
toimitusjohtaja 

@Jarmo_Matilai