Gigabittisten valokuituyhteyksien todellinen arvo mitataan vasta tulevaisuudessa

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Rautateillä, sähkönsiirtolinjoilla ja valokuidulla on paljon yhteistä. Kaikki ovat aikansa suuria infrainvestointeja, jotka ovat kohdanneet myös vastustusta. Muutos herättää epävarmuutta, ja ihmiselle on luontaista pitää kiinni tutusta ja turvallisesta.  

Silti yksi asia on vuosikymmenten saatossa pysynyt samana: lähes kaikki merkittävät yhteiskunnalliset harppaukset ovat rakentuneet uusien infrastruktuurien varaan. Jälkikäteen niiden merkitys näyttää itsestään selvältä, mutta investointipäätösten hetkellä hyötyjen mittakaavaa on usein vaikea nähdä. 

Olen usein pohtinut, kuinka paljon energiaa käytämme uuden vastustamiseen. Entä jos sama energia suunnattaisiin muutoksen ymmärtämiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen? Kuinka paljon nopeammin ratkaisisimme esimerkiksi ilmastoon, tuottavuuteen tai hyvinvointiin liittyviä haasteita? 

Infrainvestointi mahdollistaa kasvun 

Infrastruktuurin suurin arvo ei useinkaan ole itse infrassa, vaan siinä, mitä se mahdollistaa. Rautateiden varrelle syntyi asemia, joiden ympärille kasvoivat kaupungit, yritykset ja kokonaiset elinkeinoelämän keskittymät.   Sähköverkot puolestaan mahdollistivat teollistumisen ja loivat edellytykset Suomen metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuuden kasvulle.  

Nyt olemme uuden murroksen äärellä. Datatalouden aikakaudella menestyksen edellytyksiä ovat sähkö, laskentakapasiteetti ja valokuitu. Datakeskukset ovat uuden ajan tuotantolaitoksia, mutta niiden raaka-aineet ja lopputuotteet eivät kulje junilla tai rekka-autoilla. Ne liikkuvat valokuituverkoissa. 

Siksi valokuitu on paljon enemmän kuin nopea internetyhteys. Se on digitaalisen talouden perusinfrastruktuuria. 

Olemmeko mukana vai jäämmekö sivustakatsojiksi? 

Datatalouden, tekoälyn ja automaation voimakas kasvu ei ole tullut yllätyksenä niille, jotka ovat seuranneet alan kehitystä jo vuosikymmeniä. Yllättävää on pikemminkin se, kuinka voimakasta uuden teknologian pelko monissa länsimaissa edelleen on. 

Samaan aikaan olemme siirtymässä aikaan, jossa fyysisen maailman rinnalle rakentuu kokonaan uusia toimintaympäristöjä. Tekoäly, virtuaaliset palvelut, autonomiset ajoneuvot, robotiikka ja älykkäät tuotantojärjestelmät muuttavat yhteiskuntaa yhtä perusteellisesti kuin sähkö tai internet aikanaan. 

Kysymys kuuluukin, haluammeko olla kehityksen rakentajia vai sen sivustakatsojia. 

Uudet innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia kaikille – myös rikollisille  

Teknologinen kehitys tuo mukanaan myös uusia riskejä. Aikanaan rautateillä liikkuivat junarosvot, jotka horjuttivat ihmisten luottamusta uuteen liikkumismuotoon. Tänään rikolliset hyödyntävät tekoälyä, automatisointia ja digitaalisia verkkoja huijauksiin, tietomurtoihin ja vaikuttamisoperaatioihin.  

Tämä ei kuitenkaan ole peruste pysäyttää kehitystä. Päinvastoin. Se on peruste rakentaa turvallisia järjestelmiä, vahvistaa kyberturvallisuutta ja huolehtia siitä, että yhteiskunta kykenee käyttämään uusia teknologioita vastuullisesti. 

Suomen seuraava mahdollisuus 

Jos rautatiet ja öljy olivat aikanaan USA:n talouskasvun perusta, näyttää siltä, että datatalous, tekoäly ja robotiikka määrittelevät seuraavien vuosikymmenten voittajat.  Kiina investoi määrätietoisesti näihin teknologioihin ja haastaa Yhdysvaltojen asemaa maailman johtavana taloutena. Euroopalla ja Suomella on puolestaan riski jäädä pelkästään datan, energian ja laskentakapasiteetin tuottajiksi, elleivät investoinnit tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin pysy kehityksen vauhdissa.  

Siksi keskustelua valokuituverkoista ei pitäisi käydä vain tämän päivän kuluttajatarpeiden näkökulmasta. Kyse on paljon suuremmasta asiasta. Valokuitu, energiainfrastruktuuri, datakeskukset ja niiden ympärille rakentuvat ekosysteemit muodostavat perustan tulevaisuuden kasvulle, uusille työpaikoille ja kansainväliselle kilpailukyvylle. 

Datakeskuksia tarvitaan eri puolille Suomea, eri toimialojen tarpeisiin ja erikokoisina kokonaisuuksina. Samalla niiden ympärille voi syntyä uusia yrityksiä, innovaatioita ja osaamiskeskittymiä. Tästä Kainuu on jo näyttämässä muulle Suomelle hyvää esimerkkiä. 

Gigabittisten valokuituyhteyksien todellinen arvo ei siis näy pelkästään tämän päivän videopalavereissa tai suoratoistopalveluissa. Niiden merkitys mitataan siinä, millaisen yhteiskunnan, talouden ja kilpailukyvyn ne mahdollistavat tulevina vuosikymmeninä. Siksi valokuituverkot ovat ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry