Kuka tarvitsee kuitua, kun on 4G?

– ja muita omituisia väitteitä, joita laajakaistamarkkinoista kuulee sanottavan

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Suomessa mobiililiittymien määrä kasvoi vain 0,5 % viime vuonna. Pelkkä mobiilidatan kasvu ei enää riitä toimialan kasvun lähteeksi, vaan liittymien määrän ja liittymäkohtaisen laskutuksen on lähdettävä kasvuun, jotta 5G:n vaatimat raskaat investoinnit pystytään kattamaan. Uuden kasvun tuomat paineet selittävät viime kuukausien voimakkaan 5G-hypetyksen.

Valokuidulle on kysyntää

Kiinteät laajakaistaliittymät kasvoivat Suomessa viime vuonna 1,6 %, jossa kasvun toi nimenomaan kuituliittymien määrän kasvu niin koteihin kuin kiinteistöihin. Kuituliittymien määrä kasvoi peräti 20 %. Kyseisiä lukuja kun arvioi täysin pelkkien numeroiden valossa, niin kaikesta mobiilihypestä huolimatta näyttää siltä, että valokuitu on ainoa todellinen kasvumarkkina Suomen tietoliikennemarkkinoilla.

Edellä olevasta faktasta huolimatta usein kuulee esitettävän julkisuudessa väitteitä, ettei kuituliittymillä ole kysyntää. Luulenpa, että väitteillä pyritään välttämään kuituinvestointeja, jotta mahdollisimman moni pysyisi mobiiliasiakkaana.

Jos kuidun kysyntä jatkuu samana, niin vuoden 2030 paikkeilla Suomessa on noin miljoona kuituliittymää, jolloin olisimme suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsi on tänä päivänä. Suomi on kuituliittymien käyttöönotossa 10 -12 -vuotta Ruotsia jäljessä.

Telian pääjohtaja totesi äskettäin, että Ruotsi on Suomea yhden vuoden jäljessä 5G:ssä. Perusteluissa todettiin, että Suomen viranomaiset ovat ottaneet uudet taajuudet nopeammin käyttöön. 5G tulee vaatimaan tukiasemille merkittävästi kattavamman kuituverkon ja luulenpa, että Ruotsi tulee kuromaan tuon yhden vuoden etumatkan kiinni – ainakin 5G-verkkojen kapasiteetin osalta. Ruotsin kuituetumatkan kurominen vaatii Suomelta merkittävää suunnanmuutosta kuituverkkojen rakentamisen edistämisessä.

Kuluttajat eivät osta teknologiaa vaan tiedonsiirron nopeutta

Kuidunkin kysynnän taustalla lienee kysymys nopeammasta ja luotettavammasta nettiyhteydestä. Tätä tukee havainto, että itse fyysisten liittymien lisäksi kysyntä on viime vuonna kasvanut myös nopeampien palveluiden osalta. Samalla tavalla voidaan arvioida 5G-liittymien kysyntää. Todellisuudessa kuluttajat haluavat nopeampaa nettiyhteyttä – ainakin alkuvaiheessa, koska muista palveluista ei juurikaan ole tietoa ja päätelaitteita ei ole monellakaan laitevalmistajalla tarjolla. Muiden 5G-palveluiden osalta tilanne on vähän samanlainen kuin aikanaan 3G:ssä: siitä puhutaan paljon, mutta koska palveluita ei vielä ole, kukaan ei tiedä, mitkä palvelut tulevat lyömään itsensä läpi.

Liittymän nopeus ja kyky välittää palveluita lieneekin tärkein kriteeri, kun arvioidaan kunkin liittymän soveltuvuutta kuluttajien käyttöön nyt ja lähitulevaisuudessa. Testailin pitkästä aikaa speedtestillä kotitoimistoni liittymätyyppien nopeuksia. Kiinteän kuituliittymän nopeus oli 515 (down)/94 (up) Megaa. Kuituverkossa olevan WLAN-liittymän kautta nopeus oli 98/98 Megaa ja 4G-liittymän nopeus 6,5/0,15 Megaa. Erityisen suuri ero oli verkon latenssissa, jossa sekä kiinteän liittymän että WLAN:n kautta latenssi oli 2-3 ms. ja 4G-verkon latenssi oli jopa 25 ms.

Etätöiden tekeminen lähes mahdotonta ilman kuitua

Jos kotonani olisi käytössä pelkästään mobiiliyhteys, etätöiden tekeminen olisi lähes mahdotonta ja muutkin internetin palvelut toimisivat kuin hidastetussa elokuvassa. Sen vuoksi kuituliittymä langattomilla WLAN-päätelaitteilla varustettuna on meille ainoa oikea vaihtoehto. Kun puhutaan nykyisten palveluiden yhä kasvavasta datamäärästä, kyseiset nopeuserot kiinteän liittymän hyväksi kertautuvat monikertaisesti, kun kotitaloudessa on useampia päätelaitteita. Pelkkien dokumenttien, sähköpostien tai tiedostojen tallennus pilvipalveluihin tarkoittaa 10-200 kertaista eroa latausnopeuksissa kuituliittymän hyväksi. Pelkkä työajan säästö tai yhden päivän kuluessa tapahtuva asioiden nopeampi sujuminen, tuo pelkkänä ajansäästönä rahallisesti mitattavaa etua kuituliittymän hyväksi. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun arvioi kuituliittymän hintaa, joka on muutamia kymmeniä senttejä päivää kohti muistaen, että kuituinvestoinnin käyttöikä on vähintään 20 vuotta.

Jokainen meistä haluaa kotiinsa modernin ja käyttövarman tietoliikenneyhteyden, jolla on ainoana teknologiana jo tänä päivänä tulevaisuustakuu. Valokuitu on tätä päivää ja se on tulevaisuutta!

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry