Valokuitu on tekoälytalouden hermoverkko

Internetin vaikutusta tuottavuuteen arvioitiin aikanaan yksinkertaisella mallilla. Kun yritys avasi verkkosivut, syntyi tyypillisesti muutaman prosentin lisäarvo. Kun myynti ja asiakaspalvelu siirrettiin verkkoon, lisäarvo kasvoi jo 20-30 prosenttiin. Verkkokaupat, portaalit ja muut digitaaliset alustat puolestaan mahdollistivat jopa 50-70 prosentin tuottavuushyödyt. Suurin hyöty kuitenkin saavutettiin, kun internetin ja digitalisaation avulla ryhdyimme uudistamaan rakenteita ja toimintamalleja. 

Toimialasta riippumatta internet on ollut yksi tämän vuosituhannen merkittävimmistä talouskasvun ajureista. Se on muuttanut liiketoimintamalleja, tehostanut toimintaa ja luonut kokonaan uusia markkinoita. 

Suurin lisäarvo syntyy, kun rakenteita ja toimintamalleja uudistetaan

Nyt olemme siirtyneet lisäarvon luonnin korkeimpaan vaiheeseen. Kyse ei ole enää olemassa olevien prosessien digitalisoinnista, vaan uuden luomisesta. Samalla vanhat rakenteet, toimintamallit ja jopa kokonaiset toimialat uudistuvat tai väistyvät uusien tieltä. 

Tämä kehitys on luonut kansantalouden kasvulle haasteen. Vaikka yksittäisten yritysten kasvu, kannattavuus ja markkina-arvot nousevat nopeasti, kansantaloutemme ei kasva samaa tahtia. Taustalla on luova tuho: vanhaa katoaa samalla tai suuremmalla nopeudella kuin uutta syntyy. 

Suomessa tätä vaihetta on eletty jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Peliteollisuus, ohjelmistoliiketoiminta ja uudet digitaaliset palvelut ovat kasvaneet voimakkaasti, samalla kun monet perinteiset teollisuudenalat ovat vähentäneet työpaikkojaan ja toimipaikkojaan. 

Tekoäly mahdollistaa seuraavan kasvuloikan

Seuraava ja jo menossa oleva kasvuloikka perustuu tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tekoäly, automaatio ja robotiikka muuttavat tapaa, jolla työtä tehdään, palveluita tuotetaan ja liiketoimintaa johdetaan. Teollisuuden ja elinkeinoelämän uudistumisen keskeisiksi tekijöiksi nousevat pääsy laskentakapasiteettiin, kyky jalostaa omaa dataa tekoälyn avulla kilpailukykytekijöiksi sekä osaaminen, jota voidaan vahvistaa generatiivisen tekoälyn avulla. 

Robotit tulevat ottamaan yhä suuremman roolin mekaanisissa ja rutiininomaisissa työtehtävissä. Itsepalvelu ei ole katoamassa, vaan päinvastoin laajenemassa. Agenttiteknologiat ja älykkäät automaatioratkaisut tekevät palveluista entistä sujuvampia. Kuluttajan näkökulmasta palvelu muuttuu yhä henkilökohtaisemmaksi, koska se perustuu käyttäjän omaan dataan ja yhä kehittyneempään digitaaliseen itsepalveluun. 

Mahdollisuuksien ikkuna on nyt auki

Suomi on saamassa merkittäviä investointeja datakeskuksiin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ne ovat välttämättömiä, jotta käynnissä oleva teollinen rakennemuutos voi toteutua. Pelkät datakeskukset eivät kuitenkaan riitä. Meidän on varmistettava, että eri toimialojen tekoälytehtaat ja niiden ympärille rakentuvat innovaatioekosysteemit sijoittuvat Suomeen. 

Juuri nämä investoinnit määrittävät tulevaisuuden kilpailukykyä. Tekoälytehtaiden ympärille syntyy yrityksiä, osaamiskeskittymiä ja uusia työpaikkoja, jotka tarvitsevat vielä pitkään ihmisten luovuutta, asiantuntemusta ja kykyä ratkaista monimutkaisia ongelmia. 

Harvaan asuttuna maana Suomen kilpailukyky perustuu mahdollisuuksiin investoida pitkäjänteisesti ja hajautetusti tulevaisuuden perusedellytyksiin: sähkön- ja tiedonsiirtoyhteyksiin, uusiin energiamuotoihin, energian varastointiin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ne muodostavat perustan, jonka varaan innovaatiot, uudet palvelut ja kansainvälinen liiketoiminta rakentuvat pitkälle tulevaisuuteen. 

Valokuitu ei ole vain tietoliikenneratkaisu. Se on tekoälyyn perustuvan teollisen rakennemuutoksen mahdollistaja. Samalla tavalla kuin sähköverkko mahdollisti teollisen yhteiskunnan syntymisen, valokuitu mahdollistaa tekoälytalouden kasvun. Ilman sitä digitaalisen aikakauden investoinnit, palvelut ja innovaatiot eivät pääse markkinoille eivätkä asiakkaiden käyttöön. Siksi valokuitu on tekoälytalouden hermoverkko. 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry