Olemmeko tietämättämme tyytyneet hitaampiin verkkoihin?
Suomi sijoittui kakkoseksi EU-maiden digitaalisuutta vertailevassa DESI-indeksissä. Indeksi mittaa mm. kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin digivalmiuksia ja palveluiden käyttöä. Näissä kategorioissa Suomi sijoittui ykköseksi. Suomi olisi ollut koko vertailun selkeä ykkönen, jos kiinteän verkon, erityisesti haja-asutusalueiden seuraavan sukupolven verkkojen, tilanne olisi muiden Pohjoismaiden tasolla. Suomi on edelleen EU:n heikoin mitattaessa seuraavan sukupolven verkkojen saatavuutta haja-asutusalueilla, ja valitettavasti ero muihin maihin on vaan kasvanut, vaikka Finnetin jäsenyhtiöt ovat rakentaneet ja myyneet liittymiä ennätystahtiin.
Muissa EU-maissa valokuidun investointibuumi
Tilannetta selittää erityisesti se, että muissa EU-maissa on menossa merkittävä valokuidun investointibuumi. Tällä kiihdytetään kohti EU:n tavoitetta vuodelle 2025, jolloin joka kodissa pitäisi olla valmius 1 Gb/s kiinteään ja mielellään symmetriseen liittymään. Suomessakin on nähtävissä kuiturakentamisessa kasvua. Markkinoille on tullut uusia investoreita ja myös Finnetin jäsenyhtiöt ovat ryhtyneet tosissaan toteuttamaan lupaustaan puolen miljardin euron investointiohjelmasta.
Harvaan asuttujen alueiden tukihankkeiden tilanteeseen on myös tulossa helpotusta, kun maaseudun kehittämisrahaston kautta kanavoitu ns. kyläverkkotuki on jo jaossa ja sille on luvassa jatkoa. Lisäksi eduskunnassa on tällä hetkellä vahvistettavana laki valokuituverkon rakentamisen tukemisesta ja se astuu voimaan ensi vuoden helmikuussa.
Suomi kaukana muun maailman laajakaistanopeuksista
Finnet-liiton ja Suomen Seutuverkkojen järjestämässä Kuidun kiitotie -valokuituseminaarin puhujana ollut Adtran-yhtiön Ronan Kelly ihmetteli Suomen laajakaistannopeuksia, ja sitä kuinka meillä on edelleen hyvin paljon alle 30 Mb/s liittymiä verrattuna moniin muihin maihin.
Olemmeko tietämättämme mieltäneet mobiililiittymien nopeudet myös kiinteiden liittymien riittäviksi nopeuksiksi, ja siten tyytyneet hitaampiin verkkoihin?
Sama ilmiö näkyy myös datan käytössä, jossa olemme jäämässä kehityksestä. Vaikka mobiilidatassa Suomi on kärkipaikalla yli 50 gigatavun kuukausittaisella datamäärällä, niin monissa maissa datamäärät lähestyvät jo teratavun kuukausittaista tasoa – kiitos nopean valokuituverkon.
Tämä havainto on tärkeä siksi, koska palvelut kehittyvät ja niitä otetaan käyttöön sitä mukaa, kun verkon kapasiteetti kasvaa. Jos verkkomme ei mahdollista suurten kapasiteettien vaativia palveluita, ei niitä Suomessa ensimmäisenä myöskään oteta käyttöön tai kehitetä.
Emme voi Suomena hyväksyä muuta tavoitetta kuin nousta DESI-indeksin vertailussa takaisin piikkipaikalle. Helpoiten se tapahtuu nostamalla valokuituverkon saatavuutta sekä taajamissa että harvaan asutuilla alueilla ja siirtymällä gigabittien liittymiin.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai
