Kuituverkon rakentaminen pienentää energiankulutusta

Kuituverkon rakentaminen pienentää energiankulutusta

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Lokakuun alussa julkaistiin suurta huomiota herättänyt ilmastoraportti, jonka mukaan olemme tuhon tiellä, jos emme saa hiilidioksidipäästöjä vähennettyä nollaan 2050-luvun loppuun mennessä. Maapallon kasvien pitää siis kuluttaa kaikki se hiilidioksidi, jota ihmiskunta tuottaa, jotta lämpeneminen voisi edes teoriassa pysähtyä. Tähän on karkeasti heitettynä kaksi vaihtoehtoa: pienennämme päästöjä ja kehitämme teknologiaa, joka sitoo enemmän hiilidioksidia.

Matkustamisen mahdollistamiseksi tarvitaan virtuaalisten matkapalveluiden kehittymistä, mutta niiden rinnalle pitää rohkeasti valtioiden välisin yhteisin ponnistuksin rakentaa lisää todella nopeita ratayhteyksiä (esim. Jäämereltä Välimerelle tai jopa Kapkaupunkiin ja Lontoosta Pekingiin tai Hongkongiin). Jos nämä rakennetaan kansainvälisinä yhteistyöprojekteina korvaamaan lentoliikennettä, niin rahoitus ja resurssit varmasti järjestyvät.

Miksi lähes joka päivä matkustamme kotoa töihin?

Eniten minua kummastuttaa joka aamuinen kokoontumisajo kodeista netin äärestä työpaikalle kaupunkien ja taajamien keskustoihin – taas netin ääreen. Yleensä matkaa tehdään yksin autolla tai sitten ahtaudutaan täpötäysiin metrovaunuihin ja ratikoihin. Verotus ei ilmeisesti vieläkään ohjaa ihmisiä tekemään enemmän töitä digitaalisessa ympäristössä tai sitten kodeista puuttuu työskentelyyn sopivat kuituyhteydet, koska eihän tuollaisessa turhanpäiväisessä reissaamisessa ole mitään järkeä. Liikenteen automatisointi ja muuttuminen palveluksi voi muuttaa tapojamme, mutta muutos tuntuu liian hitaalta. Itse pystyn normaalina työpäivänä tekemään lähes kaikki työhön liittyvät rutiinit kotikonttorilta. Myös liikkeellä ollessa monista tehtävistä selviää vaivatta ja toimistoa tarvitsee yhä harvemmin. Toimisto alkaa olla pääasiassa tukikohta PK-seudulla tapahtuvien tapaamisten välillä ja tila, johon kokoonnumme vaihtamaan ajankohtaisia kuulumisia sekä jakamaan ideoita.  Tuotannolliset työt pystytään jo nyt hyvin pitkälle automatisoimaan ja prosesseja voidaan ohjata vaikka toiselta puolelta maapalloa, ja sama koskee logistiikkaketjuja, joiden osalta ihmisten turha liikkuminen on myös vähennettävissä.

5G:n käyttöönotto lisää energian kulutusta merkittävästi

Toinen järjettömyys on yrittää ratkaista kotien tietoliikenneongelmia ampumalla ulkoa satojen metrien tai kilometrien päästä mobiilitukiasemalta radiosignaalia pieniin päätelaitteisiin, jotka ovat vielä seinien takana suojassa. Joudutaan käyttämään ylisuurta tehoa/lisävahvistimia, jotta palvelun laatu olisi edes jollain tasolla, mutta yleensä sekään ei riitä. 5G:ssä radiotekniikka hieman kehittyy, koska älykkäät radiot pystyvät löytämään ja kytkeytymään yksittäiseen päätelaitteeseen paremmin. Joka tapauksessa 5G:n käyttöönotto lisää energian kulutusta merkittävästi, koska laitteiden ja tukiasemien määrä kasvaa. Ekologisin tapa rakentaa 5G- ja muitakin langattomia ratkaisuja kiinteistöihin olisi tuoda kuituyhteys kiinteistöön ja toteuttaa langattomuus pienillä soluratkaisuilla, jotka toimivat huomattavasti pienemmillä tehoilla kuin massiiviset maastoon sijoitettavat tukiasemat. Lisäksi 5G-aikana käytetään sen verran korkeita taajuuksia ja nopeuksia, jotka muutenkin vaativat enemmän energiaa ja syövät myös puhelinten akkua enemmän kuin piensoluihin, kuten WLAN, perustuvat ratkaisut.

Koteihin asti ulottuva kuituverkko tarkoittaa parempaa 5G-verkkoa

Kuiturakentaminen koko Suomeen maksaa arviolta pari kolme miljardia – siis ei vuodessa vaan kaiken kaikkiaan. 5G-investoinnit ovat myös miljardiluokkaa, joten ei tämä mielestäni ole kyllä rahasta kiinni vaan tahdosta ja vaatii parannuksia menneisyyden menestyksen tuoneeseen taajuuspolitiikkaan. Sitä paitsi hyvä ja kaikkiin koteihin asti ulottuva kuituverkko tarkoittaa myös parempaa 5G-verkkoa, koska ulkotukiasemat voivat silloin keskittyä palvelemaan pääasiassa ulkotiloissa olevia päätelaitteita.

Jarmo Matilainen
Finnet-liitto ry
@Jarmo_Matilai