Tätä oli Kuidun kiitotie 2025: Valokuidun huippuvuodet, tekoälyn nousu ja huoltovarmuuden aika

Kuidun kiitotie -tapahtuma kokosi marraskuun alussa Tampere-talolle lähes 400 tietoliikennealan asiantuntijaa, yritysjohtajaa ja päättäjää keskustelemaan Suomen tietoliikenneverkon tulevaisuudesta.

Kuudetta kertaa järjestetty seminaari osoitti, että valokuituala elää historiallisen kasvun aikaa, mutta myös ratkaisevien valintojen hetkeä.

Vuosi 2025 tullaan muistamaan valokuidun huippuvuotena: Traficomin tilastojen mukaan viime vuonna kiinteisiin verkkoihin investoitiin jo 568 miljoonaa euroa, ja uusia liittymiä otettiin käyttöön enemmän kuin koskaan. Kasvu jatkuu, mutta keskustelu kääntyy siihen, miten varmistetaan, ettei kehitys jakaannu alueellisesti tai sosiaalisesti epätasa-arvoisesti.

Yleispalveluvelvoite ei riitä; gigayhteydet ovat uusi perusvaatimus

Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen korosti avauspuheessaan, että Suomi tarvitsee kunnianhimoisempaa tavoitetta kuin nykyinen yleispalveluvelvoite.

• Teknologia ei ole este, mutta ajattelu voi olla. Yleispalvelu ei riitä, jos haluamme pysyä kilpailukykyisinä. Meidän pitäisi sekä puhua että tarjota gigan yhteyksistä. Ne eivät rajoita käyttäjää vaan mahdollistavat kasvun.

Suomen Seutuverkkojen Jari Käyhty täydensi, että kentällä huolta herättää alueellinen eriytyminen. Markkinaehtoinen rakentaminen ei yksin kanna harvaan asuttuja seutuja, ja ilman tukipolitiikkaa osa maasta uhkaa jäädä vaille perusinfrastruktuuria.

Eriarvoisuuden ehkäisy on myös huoltovarmuutta

Keskustan kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska varoitti, että vaikka moni ajattelee valokuidun rakentamisbuumin olevan loppusuoralla, todellinen uhka on alueellinen eriarvoistuminen, jopa suurten kaupunkien kehyskunnissa.

• Palaute tulee suoraan eduskuntaan. Arvioiden mukaan Suomen valokuituvelka on jo puoli miljardia euroa. Ilman julkista tukea hiljaiset alueet uhkaavat jäädä digitaalisen kehityksen ulkopuolelle, Ovaska sanoi.

Ovaskan sanoma osui suoraan Finnet-liiton keväällä julkaistun blogiartikkelin ytimeen: kun laajakaista nojaa liikaa mobiiliin, vaarassa ovat sekä digitaalinen tasa-arvo että huoltovarmuus. Valokuitu on kriittinen osa Suomen turvallista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datakeskukset muuttavat pelikenttää

Tekoäly nousi yhdeksi vuoden pääteemoista. Finnish Data Center Associationin Eero Lindqvist kuvasi, miten tekoälyinvestointien voimakas kasvu vauhdittaa datakeskusbuumia: keskusten mittakaava on siirtynyt 100 megawatin (MW) kokoluokkaan, ja Suomessa on jo 300 MW kapasiteettia rakennettuna sekä yli 1,2 GW hankkeita suunnitteilla. Kasvu jatkuu, mutta uusien datakeskusten toteutuminen edellyttää vakaata energiapolitiikkaa ja kilpailukykyistä sähköverotusta.

• Kun puhutaan datakeskuksista, puhutaan samalla AI:sta. Olemme vasta alkumatkalla tekoälyn käytössä, ja siksi datakeskuksia tarvitaan lisää, Lindqvist korosti.

Tekoälyn näkökulmaa täydensi Elevin Antti Merilehto, joka korosti, että AI on ennen kaikkea ihmisten johtamisen ja työn kehittämisen väline:

• Tekoäly ei ole työkalu vaan avustaja. Se mahdollistaa strategian toteuttamisen nopeammin, kunhan ihmiset osaavat käyttää sitä oikein.

Avoin kuitu ja sisäverkot puhuttivat

FTTH Council Europen Niall Halpenny toi eurooppalaisen näkökulman avoimen kuidun kehitykseen. Hänen mukaansa Suomen markkina on poikkeuksellinen:

• Teillä ei ole ollut kansallista monopolitoimijaa, vaan historiallisesti jopa 900 paikallista verkkoa ja yhteisöllisesti rakennettuja ratkaisuja. Se on aika wow.

Keskustelu siirtyi päivän lopussa käydyssä paneelissa myös rakennusten sisäverkkoihin. Monet taloyhtiöt joutuvat lähivuosina ratkaisemaan, tekohengitetäänkö vanhaa kuparia vai rakennetaanko uutta kuitua. Useimpien mielestä jälkimmäinen on kestävämpi ratkaisu.

• Asukkaat tarvitsevat samantasoiset symmetriset yhteydet kuin omakotitaloissa. Vanhat verkot eivät siihen enää taivu, totesi Lounean Harri Suokko.

Ensi vuonna 7. kerta: tapahtuma kerää huippupalautetta

Kuidun kiitotie on vakiinnuttanut asemansa Suomen valokuitualan tärkeimpänä kohtaamispaikkana. 95 % osallistujista antoi tapahtumalle kiitettävän arvosanan ja verkostoituminen nousi jälleen tärkeimmäksi syyksi osallistua. Ensi vuonna tavoitteena on jatkaa kasvua ja syventää keskustelua siitä, miten Suomi ottaa seuraavan digiloikan huoltovarmasti ja vastuullisesti.

Kuidun kiitotie 2026 järjestetään jälleen marraskuussa. Nähdään 3. – 4.11. Tampere-talolla!

 

Lue myös: Traficomin johtaja Lasse Laineen tiivistys esityksestään Kuidun kiitotiellä »