Kilpailu vauhdittaa valokuituinvestointeja ja pitää hinnat kurissa
Tekniikka & Talous -lehden 20.1.2026 julkaistussa pääkirjoituksessa esitetään näkemys, jonka mukaan valokuituinvestointien ”kallis lasku” olisi päätymässä kuluttajien maksettavaksi. Väite on erikoinen, sillä juuri kuluttajia ja yrityksiä varten nämä investoinnit tehdään – ei operaattoreiden omaksi iloksi. Valokuituverkot mahdollistavat sen, että suomalaiset voivat käyttää päivittäin tarvitsemiaan digipalveluja, tehdä etätöitä ja hyödyntää tulevaisuuden palveluja, joissa tarvitaan huippunopeita ja toimintavarmoja yhteyksiä.
On myös hyvä muistaa, että kaikkien tutkimusten mukaan nopeiden internetyhteyksien tuoma hyöty – niin arjen sujuvuudessa kuin alueiden talouskehityksessä – on moninkertainen verrattuna liittymän hintaan. Investointi on siis kuluttajalle ja yhteiskunnalle paitsi kohtuuhintainen myös hyvin kannattava.
Onko tarpeen pelotella kuluttajia juuri nyt?
Pääkirjoituksen sävy pyrkii herättämään epäluottamusta aikana, jolloin EU ja sen jäsenmaat etenevät kohti gigabit-yhteiskuntaa, joka on kriittinen Euroopan kilpailukyvylle. Suomi ei voi menestyä digitaalisilla markkinoilla, jos perusinfrasta maalataan uhkakuvia tilanteessa, jossa muut maat etenevät tavoitteellisesti kohti kattavaa ja toimintavarmaa valokuituverkkoa.
Valokuituinvestoinnit ovat Suomessa yhä jäljessä muista Pohjoismaista ja monista EU-maista. Samaan aikaan Traficomin tilastot osoittavat, että suomalaisten maksamat kiinteiden yhteyksien hinnat ovat monia markkinoita alemmat. Meidän tulisi olla pikemminkin tyytyväisiä siihen, että Suomeen riittää sekä kansallisia että kansainvälisiä sijoittajia rakentamaan tätä meille elintärkeää infraa yhdessä paikallisten yhtiöiden kanssa.
Kilpailu on kuluttajan etu ja sitä tiukka valvonta estäisi.
Valokuitu ei ole sähköverkko eikä sen hintaa voi yksipuolisesti nostaa
Valokuitutoimialan vertaaminen sähköverkkoon ei ole perusteltua. Sähköverkosta irtautumisen kustannus on aivan eri luokkaa kuin valokuituliittymän irtisanominen. Kuluttajalla on aina mahdollisuus käyttää mobiililiittymää, mikä toimii luonnollisena markkinajarruna hinnoittelulle. Toisin sanoen: yksikään operaattori ei voi ”rahastaa” kohtuuttomasti, koska asiakkaalla on vaihtoehto.
On kuitenkin yhtä tärkeää todeta, että mobiiliverkko ei kaikilla alueilla toimi luotettavasti eikä riitä tulevien palvelujen tarpeisiin. Mobiili on erinomainen lisä, mutta se ei korvaa valokuitua, joka tarjoaa tasaisen, skaalautuvan ja sääolosuhteista riippumattoman yhteyden.
Finnet-liitto peräänkuuluttaa ennen kaikkea sitä, että alan erilaisia toimijoita kohdellaan sääntelyssä yhdenvertaisesti. Tämä onnistuu luopumalla perinteisestä HMV-sääntelystä ja siirtymällä kohti mallia, jossa valokuituverkkojen vuokraus on avointa ja kannustaa sekä investointeihin että olemassa olevien yhteyksien hyödyntämiseen. Näin vältetään päällekkäinen rakentaminen ja varmistetaan koko maan kattava, kustannustehokas verkkoinfra.
Miksi valokuitu tarvitaan?
Valokuitu ei ole ”premium-lisäosa” vaan digitaalisen yhteiskunnan perusinfrastruktuuri:
- Se on ainoa teknologia, joka skaalautuu rajattomasti tulevaisuuden tarpeisiin.
- Se tarjoaa toimintavarman yhteyden, joka on erityisen tärkeää alueilla, joilla mobiilikuuluvuus on heikko tai ruuhkautuu.
- Se mahdollistaa mm. etätyön, etäpalvelut, turvatekniikan, hälytysjärjestelmät ja tulevaisuuden sovellukset.
- Se nostaa kiinteistöjen arvoa ja parantaa koko alueen elinvoimaa.
Valokuitu ei siis ole kuluerä, vaan pitkäikäinen investointi, joka maksaa itsensä takaisin sekä kotitalouksille että Suomelle.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210


