Köydenveto siitä, kumpaan on panostettava, mobiiliin vai valokuituun, on syytä unohtaa. Ne eivät ole toistensa kilpailijoita vaan kulkevat käsi kädessä. Jos Suomi haluaa olla mukana kansainvälisessä kilpailussa ja tarjota laadukkaita palveluja kansalaisilleen läpi niemen ja notkon, kiinteitä ja langattomia palveluja on kehitettävä rinnakkain. Tähän päätyi myös liikenne- ja viestintäministeriö, joka julkisti nopean laajakaistan toimeenpano-ohjelman aivan kesäkuun alussa. Samassa yhteydessä Ficom ry:n operaattorijäsenet kertoivat investoivansa miljardi euroa kiinteään laajakaistaan seuraavan 8 – 10 vuoden kuluessa.
Finnet-liiton oli helppo olla mukana suurten operaattoreiden rintamassa. Liiton jäsenyhtiöt ovat jo tähän mennessä investoineet satoja miljoonia euroja kuituverkkoon. Ja ne jatkavat investointeja – aivan kuten tähänkin asti. Suurten operaattoreiden tahdonilmaus on myös selvä signaali, että pelkkä mobiilikapasiteetti ei riitä.
LVM:n omat lupaukset liittyvät rakentamisen esteiden purkamiseen ja kysynnän edistämiseen. Sääntelyä on kevennettävä ja investointeja verkkoon kannustettava. Ministeriön Nopean laajakaistan -toimeenpano-ohjelma on hyvä esimerkki nykyaikaisesta tavasta luoda edellytyksiä. Toimialan yritykset antavat konkreettisia lupauksia ohjelmaan, mutta ohjelman muut ehdotetut toimenpiteet jäävät auki. Ministeriö odottaa toimialan ottavan auki jääneistä kohdista kopin ja tarttuvan toimiin ripeästi. Se on yrityksille mahdollisuus.
On rohkeiden investointien, konkreettisen tekemisen ja luovien rahoitusratkaisujen aika.
Uudet tulevat maakunnat ovat avainroolissa, kun seudullisia ja alueellisia hankkeita laajakaistan ja digitalisaation edistämiseksi laajalla rintamalla kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Maakuntien liittojen tulee yhdistää rivinsä ja rakentaa yhteisiä toimintatapoja, joilla onnistumisia jaetaan ja tartutaan nyt avautuviin mahdollisuuksiin. Jaettu onni on kaikkien onni, yhdistetyt voimavarat luovat uutta osaamista – ja hartioita onnistua.
Yksi tärkeimmistä voisi olla maakuntien yhteinen digitalisaatiota edistävä Mega-hanke. Hankkeen pitää olla suuri, jotta sen rahoitukseen saadaan mukaan komissaari Jyrki Kataisen vetämä EU:n investointirahasto. Rahoituksen ongelma ei ole rahan puute vaan rohkean, uskottavan ja vaikuttavan kokonaisuuden muodostaminen. Yksityiset toimijat lähtevät mukaan innovatiivisine ratkaisuineen, kunhan kilpailutuksen ja sääntelyn pelisäännöt ovat ajan tasalla.
Maakuntien digiohjelma voisi sisältää kohdennettua tukea infrastruktuuri-investointeihin ja tiekartan julkisten palvelujen uudistamiseen yhdessä kuntien ja yritysten kanssa. Koska toimiala kehittyy harppauksin, mallin on otettava huomioon, kuinka palvelujen käyttäjien osaamista kehitetään. Niin ikään se voisi sisältää esimerkkejä, jolla digipalveluilla syntyviä säästöjä ohjataan uusien palveluiden kehittämiseen, toisin sanoen siis kasvun luomiseen. Sote-ratkaisu, julkisen sektorin kokeilukulttuuri sekä liikennekaari ovat myös hyviä alustoja uuden luomiselle.
Ohjelman hallintomalli tulee olla mahdollisimman kevyt. Hankkeiden valmistelussa painopiste pitää olla tekemisessä, ei byrokratian kiemuroissa. Laajojen alueellisten kehittämishankkeiden tavoite on saada aikaan kotimaiselle ICT-palvelusektorille kasvupyrähdys. Se kasvattaa vientiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiota. Positiivinen kierre vauhdittuu, kun hylkäämme vanhat keinot ja korvaamme ne pussillisella ennakkoluulotonta tekemistä. Sateenkaaren päässä on aarre, kun sen itse rakentaa.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
