Kuituinvestointeja tarkastellaan usein kustannuksena, mutta lukujen valossa kuituinvestointia pitää tarkastella elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.
Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Jos haluamme säilyttää nykyisen mobiilin elämäntavan, myös tulevaisuuden 5G-palvelujen käytössä, tarvitsemme kuitua. Etätyö ruuhka-Suomen ulkopuolella ei onnistu vain mokkulalla. Mobiili vaatii tukiaseman ja kuidun.
Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Suomelle 0,2 – 0,4 prosentin BKT:n nousu tarkoittaa 0,4 – 0,8 mrd euron kansantalouden vuosikasvua. Kun kuituinvestoinnin takaisinmaksu on keskimäärin 10 vuotta, takaisinmaksunaikainen kansantulon kasvu koko yhteiskunnalle on 4-8 mrd. euroa. Jos Suomen kuiduttaminen maksaa arviolta 7 mrd. euroa, niin investointi maksaa itsensä takaisin reilussa vuosikymmenessä kansantulon kasvun kautta. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin valtion ei tarvitsisi tukea kuiturakentamista ja myös suuret operaattorit voisivat investoida kuituliittymiin mobiiliin panostamisen tai paikallisten yhtiöiden valtaamisen sijaan.
Laadukkaat yhteydet kuntien elinvoiman kehittämisen ytimessä
Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa lupaavia yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.
Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota. Vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
