Kautta historian ihmiskunnan on ollut vaikea ennustaa tulevaisuutta, nähdä selvästi nurkan taakse. Siihen emme jatkossakaan kykene. Mutta pystymme paljon muuhun. Voimme hyödyntää valtavaa tietomäärää, jota ympärillämme on pilvin pimein tarjolla. Kyse on siis enemmänkin siitä, uskallammeko käyttää tai analysoida tuota tietoa suuntaviivojen ja kauaskantoisten päätösten tekemiseen.
Yksi tapa ennustaa tulevaisuutta, on tehdä tulevaisuutta koskevia arvioita menneiden aikasarjojen perusteella. Tästä hyviä esimerkkejä ovat tietotekniikassa Mooren laki tai laajakaistan nopeuksien kehittymiseen liittyvä Nielsenin laki. Mooren lain keksijä Gordon E. Moore ennusti vuonna 1965, että puolijohteita pakataan kaksinkertainen määrä samaan tilaan aina noin puolentoista vuoden välein.
Muistan, kun vierailin Cernissä vuonna 1997, jolloin vasta suunniteltiin nykyistä LHC-hiukkaskiihdytintä. Datan tallennuspalvelimen suunnittelija totesi, ettei sellaisia koneita ja datantallentimia ole vielä tehty, joilla pystytään keräämään törmäyksessä tuleva data. Mikä on tilanne nyt? Laki on osoittanut ennustuksen voimansa jo vuosikymmeniä ja sen on arvioitu kantavan pitkälle 2020-luvulle.
”Kuluttajien laajakaistayhteyksien nopeudet kasvavat
vuosittain 50 prosenttia”
Nielsenin lain mukaan kuluttajien laajakaistayhteyksien nopeudet kasvavat vuosittain 50 prosenttia. Laki on toiminut jo 31 vuotta ja ei ole mitään viitteitä siitä, ettei se toimisi jatkossakin. Sen mukaan siirryttäessä 2020-luvulle yleisin kotitalouksien käyttämä laajakaistanopeus on 1 Gb/s. Muutaman vuoden päästä siitä se on jo 10 Gb/s. Tämä tarkoittaa, että kodeissa on oltava kuituyhteys, jonka päässä on langaton tukiasema – muuten se ei onnistu.
Teknologiakehityksen epäilijät ovat vuosia väittäneet, ettei tulevaisuudessa ole sellaisia palveluja, jotka vaatisivat enemmän kaistaa kuin meillä tänä päivänä on. Nenilleen ja kynsilleen ovat saaneet. Laajakaistanopeuksien kasvu on tuonut uusia palveluita, joita emme ole kuvitelleet tarvitsevamme. Ainoa, mikä on luultavasti varmaa, on se, että nopeuksia on nostettava edelleen.
Kukin aikakausi tulee aina kehittämään sellaista tekniikkaa ja sellaisia palveluita, jotka hyödyntävät tarjolla olevan kapasiteetin maksimaalisesti. Kapasiteetin ja sen mahdollistamien uusien laitteiden ja palveluiden mahdollisuuksista kumpuaa muun muassa jakamistalous, jota ei voinut edes kuvitella sellaiseksi kuin nyt sen näemme. Kaikki toimialat tulevat kokemaan murroksia, joita emme pysty ennustamaan ja yksi tärkein murroksia aiheuttava teknologia on internet – vieläpä monin verroin nopea sellainen.
”Kunnon yhteyksiin on panostettava koko Suomessa”
Menneisyyteen ei ole syytä jäädä elämään, mutta sieltä on otettava mukaan eväät, jotka auttavat meitä rakentamaan kansainvälistä, kilpailukykyistä ja ketterää Suomea. Kunnon yhteyksiin on panostettava koko Suomessa. Se on välttämätöntä.
Yhä useampi meistä valitsee tulevaisuudessa elämäntavan, jossa työskennellään virtuaalisesti globaaleille markkinoille, mutta asutaan kaupunkien lähistöllä tai nopeiden kulkuyhteyksien päässä kaupungista energiatehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen. Tämä globaali trendi on jo toteutunut Ruotsissa. Myös meille globaali kehityssuuntaus on suuri mahdollisuus. Digitaalisesti kehittynyt, hajautettu ja elinvoimainen maaseuturakenne on pääkaupunkiseudun etu, sillä lisäarvo tulevaisuudessa tulee verkosta. Ei siitä, että paljon ihmisiä asuu samassa paikassa.
Vastustusta ja kehityksen epäilijöitä on aina riittänyt ja niin on jatkossakin. Moni yritysjohtaja vakuutti pari kymmentä vuotta sitten, että tietotekniikka on marginaalinen toimiala. Toisin kävi. Kun seuraavan kerran heristämme sormea välttämättömien ja nopeutta vaativien rakenteellisten uudistusten edessä – oli kyseessä sitten liikennekaari-esitys tai paikallinen sopiminen – muistakaamme se, kuinka monesti olemme tulleet yllätetyksi. Sen sijaan että laitamme pään pensaaseen, rohjetaan tehdä päätöksiä. Muutokset pitää tehdä mahdollisimman pian, sillä seuraava kehitysaskel on jo ovella.
Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
