Onko elämää vaalien jälkeen?

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Eduskuntavaalit osoittivat jälleen demokratian voiman. Vaaleissa oli edustettuna varmaan kaikki eri aatesuunnat, mitä Suomesta on löydettävissä ja näistä monet myös valittiin eduskuntaan. Edessä onkin tiukat ja hankalat hallitusneuvottelut ellei valituista kansanedustajista yllättäen löydy valtiohenkilötaitoisia, ja homma on kätelty jo toukokuussa. Taustalla on todennäköisesti tehty hallitusohjelmalinjauksia pitkin talvea, mutta tässä nostona tulevaisuuden kannalta pari tärkeää teemaa.

Suomen pitää olla edelläkävijä

Ihmiskunnan tulevaisuus on meidän kaikkien omissa käsissä. Olemme mukana tällä samalla avaruusaluksella, jota tuttavallisesti maapalloksi nimitämme. Gravitaatiovoimat liikuttavat meitä avaruudessa siten, että pysymme sopivasti luonnon oman fuusioreaktorin eli auringon elämän vyöhykkeellä, jossa vesi on mahdollisimman paljon nestemäisessä muodossa. Matkamme on jatkunut jo miljoonia vuosia ja toivottavasti jatkuu vielä pitkään, mutta meidän matkustajien on kunkin vuorollaan vastattava siitä, että avaruusaluksemme on elinkelpoinen vielä jälkeemmekin.

Teknologia ja digitaalisuus antavat työkalut ohjata edessä olevia muutoksia oikeaan suuntaan – kyse on valinnoista. Kun kerran olemme pystyneet luomaan teknologioita, jotka uhkaavat avaruusaluksemme elinkelpoisuutta, niin meillä on aivan varmasti kyky myös luoda teknologiaa, jolla estämme pahimmat skenaariot.

Moni on sanonut, että Suomen ei kannata tehdä ilmastonmuutoksen osalta ensimmäisten joukossa mitään, koska osuutemme koko maailman päästöistä on niin pieni. Jos Nokian Dream Team olisi ajatellut 1990-luvulla samalla tavalla, ei matkapuhelimia olisi jokaisen taskussa. Tai jos Linus Thorvalds olisi todennut, ettei kannata kehittää Linuxia, koska UNIX ja Windows hallitsevat markkinoita lähes 100 %:sti. Moni suomalainen menestystarina olisi jäänyt näkemättä, jos emme olisi ottaneet etunojaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa meillä on mahdollisuus kehittää ratkaisuja, jotka tulevat kasvamaan globaaleiksi menestystarinoiksi. Sitä kautta tulemme hyötymään edelläkävijyydestä enemmän kuin että kiellämme ja annamme muiden hoitaa hommat.

Liikkumisen hiilijalanjälkeä voi pienentää merkittävästi valokuitutekniikan avulla

Liikkumisen ratkaisuna uskallan väittää, että palvelujen digitalisointi ja vieminen verkkoon johtaa todella merkittäviin päästövähennyksiin. Tämä mahdollisuus on sivuutettu viimeaikojen keskusteluissa lähes kokonaan. Digitalisoinnin maksimoinnissa erittäin nopeat valokuituyhteydet luovat meille mahdollisuuden tuoda palvelut kotiin sen sijaan, että joutuisimme niiden takia liikkumaan. Sähköiset palvelut laajenevat kaikille elämän alueille ja monet arkipäivän liikkumista vaativat toimet ovat täysin siirrettävissä tietoverkkoihin – samalla palveluiden laatukin paranee. Julkisen sektorin säästöpotentiaali palvelujen digitalisaation ja sähköistymisen kautta on moninkertainen koko Suomen valokuituverkkoinvestointeihin verrattuna. Potentiaali on vielä saavutettavissa kohdennetuin verohuojennuksin, edullisten lainojen ja investointiympäristön ennustettavuuden kautta – ja silti voimme vielä säästää julkisen sektorin varoja.

Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka kasvavat globaalien trendien ansiosta. Jokaisella meistä on mahdollisuus nykytekniikan avulla synnyttää palveluita, joiden markkinat ovat maailmanlaajuiset. Myös julkisen sektorin pitäisi pystyä tämä mahdollisuus hyödyntämään. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua palvelujen digitalisointiin, ja siinä ajattelussa eivät kuntien tai valtioiden rajat – eikä nopeiden yhteyksien puute – saa olla hidasteena.

Valokuiturakentamisen edistäminen mainittava hallitusohjelmassa

Tekniikka ja talous -lehdessä oli viime viikolla artikkeli, jossa todettiin, että Suomesta löytyy kuntia joissa 100 megan yhteydet on saatavilla lähes kaikissa kodeissa, mutta samaan aikaan löytyy vielä kuntia, joissa 100 megan yhteyksiä ei ole tarjolla ollenkaan. Tämä on selkeä esimerkki siitä, että valokuituyhteyksien rakentaminen ei voi olla pelkästään markkinaehtoista.

Valokuiturakentamista on edellä mainittujen seikkojen vuoksi tuettava myös sellaisilla alueilla, joissa markkinaehtoinen rakentaminen ei onnistu. Erityisesti on pidettävä huoli siitä, ettei kukaan joudu asuinpaikkansa vuoksi tilanteeseen, jossa ei pysty olemaan mukana yhteiskunnan digikehityksessä ja ei synny alueellista eriarvoisuutta tämän enempää. Kyse on myös Suomen kansallisesta kilpailukyvystä. Olemme mobiilidatassa maailman ykkönen, mutta kiinteän verkon osalta olemme kaukana maailman kärjestä. Seuraavan hallituksen pitääkin ottaa tavoitteeksi Suomen kiinteän valokuituverkon saatavuuden edistäminen.

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210