Mitä tulevaisuuden digipalvelut tarvitsevat?
Digitalisaation edistäminen on Suomen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Halutaan, että Suomi on suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Yksinkertaisemmin ilmaistuna: tulevaisuuden etätyöpaikka voi olla kesämökillä tai Thaimaan hotellissa; liikenneturvallisuus voi olla huippua erilaisia sensoreita hyödyntäen; robotit syövät roskia ja jätteitä sekä puhdistavat meriä ja terveydenhuolto hyödyntää keinoälyä potilaiden diagnostiikassa. Parhaimmillaan Suomi on mahdollisuuksien maa kehittäen tulevaisuuden uusia palveluita ja tuotteita kannustavan liiketoimintaympäristön kautta.
Tulevaisuuden palveluiden liiketoimintaympäristö edellyttää valokuituverkkoja sekä toimivia säädöksiä.
Valokuituverkot ovat tulevaisuuden digitaalisten palveluiden käytännön mahdollistaja. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että valokuituverkon nopeutta voidaan kasvattaa lähes rajattomasti. Valokuidun muita etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja nimenomainen valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Tiesitkö, että valokuitu on tällä hetkellä ainut tekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden palvelutarpeiden mukaisesti? Kattavien valokuituverkkojen lisäksi, tulevaisuuden palveluiden liiketoimintaympäristö edellyttää sellaista säädösympäristöä, joka vastaa uusien palveluiden tuomiin haasteisiin.
Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan myös oikeudellisia haasteita.
Yksi haasteista koskee henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa. Erilaisten kameroiden, mikrofonien ja sensorien asentaminen autonomisiin ja älykkäisiin koneisiin, jotka ovat kanssakäymisessä ihmisten kuten potilaiden, lasten ja vanhusten kanssa, saattavat riskeerata henkilötietojen suojan toteutumisen. Kasvaviin tietosuojariskeihin on vastattu EU:ssa tietosuojauudistuksella eli yleisellä tietosuoja-asetuksella sekä ehdotuksella sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi. Teknologian kehitykselle tietosuoja-asetukset ovat instrumenttina hyvä valinta mahdollistaen yhdenmukaisen säädösympäristön koko EU:ssa direktiivin sijaan – kunhan sääntely ei olisi innovaatiolle hidasteena.
Teknologian kehittymistä ei saa ylisääntelyllä tai pelottelulla vaarantaa.
Ylisääntely sekä tietosuoja-asetusten sanktiouhat voivat toimia myös teknologisen kehityksen hidasteena ja jopa esteenä, kun teknologia ja älykäs robotisaatio ovat vasta kehittymässä. Tätä puolta pitäisikin miettiä osana säädösvalmisteluja. Näin EU ja siis Suomi säilyvät kilpailukykyisinä myös tulevaisuudessa. Hyvä säädösympäristö tarkoittaa oikeasuhtaisia, joustavia ja teknologianeutraaleja säädöksiä. Liiallinen sanktioilla pelottelu ei kuulu innovaatioihin kannustavaan liiketoimintaympäristöön.
Kuulostaahan tämä kaikki teknologinen kehitys maallikon korviin hieman utopialta, mutta sitä se ei suinkaan ole, jos toimintaympäristö on ideaali.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa Suomi kehittää älykästä robotiikkaa ja sähköisiä digitaalisia palveluita. Lisäksi olisihan se hienoa, jos järvenrannan kesämökissä voi halutessaan tehdä etätyötä, terveydenhuolto voi hyödyntää keinoälyä potilaan diagnoosin nopeaksi löytämiseksi, robotit voivat huolehtia ympäristömme puhtaudesta sekä turvallisesta ja vaivattomasta liikkumisesta samalla kun kaikki data liikkuu sujuvasti koneesta toiseen.
Pidetäänhän huoli tulevaisuudestamme!
Jasmina Heinonen
lakimies, Finnet-liitto ry
044 049 4989
