Älykaupungeissakin ihmiset asuvat kotona

Ihminen on tulevaisuuden kehityksen veturi ja heikoin lenkki. Kannusteet motivoivat muutokseen.

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Maailma ympärillämme muuttuu vauhdilla ja muutos vaikuttaa meihin vääjäämättömästi. Kukaan ei tule jäämään pois globaalin ympäristömuutoksen tai teknologisten innovaatioiden vaikutuksista. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi 18.4.2018 raportin, jossa kuvattiin 100 radikaalia innovaatiota ja niiden vaikutuksia arvonluontiverkostoon ja ihmisten ammatteihin. Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa, mutta on todennäköistä, että melkoinen joukko noista innovaatioista toteutuu ja vaikuttaa radikaalisti nyt vallitseviin toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin.

Vaikka julkaistu paketti onkin todella ansiokas, se tarvitsee rinnalleen toimivia ja ihmisiä motivoivia kannusteita siihen, että toimintamme muuttuu osana tätä kehitystä. Jos ihmisten osallistaminen muutokseen jää tekemättä, se lisää syrjäytymistä ja synnyttää vastavoimia. Olemme tässä kehityksessä sekä kehityksen veturi että heikoin lenkki.

Suomi kansakuntana on sen verran pieni, että meillä on parhaat edellytykset tehdä teknologialoikkia ja omaksua uutta teknologiaa tehokkaasti, joka edesauttaa koko kansakunnan globaalia menestystä.  Näin teimmekin mm. silloin kun yhteiskuntamme muuttui maatalousyhteiskunnasta korkean teknologian teollistuneeksi yhteiskunnaksi tai vaikka silloin, kun kehitimme koulujärjestelmämme globaaliksi benchmarking-kohteeksi.

Koti muodostaa elämän tukikohdan

Ihmisille tärkeimpiä asioita muutoksen keskiössä ovat koti ja asuminen. Koti muodostaa elämän tukikohdan ja sen pitää kehittyä ja muuttua, kun maailma ympärillä muuttuu. Älykoti on jo lähes loppuun kaluttu termi ja sen tulemista on ennustettu jo vuosia.  On kuitenkin vaikeaa kuvitella kehitystä, jossa kotimme eivät muuttuisi teknologian kehittymisen myötä yhä monipuolisemmiksi elämisen alustoiksi. Älykäs koti on siellä asuvan ihmisen tarpeet ennakoiva ja digitaalisten palveluiden käyttöön kannustava ympäristö, jossa kaikki asukkaiden laitteet ja palvelut toimivat. Älykoti mittaa ilman- ja vedenlaatua, seuraa energian kulutusta, ottaa talteen lämpöä, mittaa asukkaiden elintoimintoja sekä mielialaa ja mahdollistaa etätyön, -opiskelun ja -hoivan. Kodissa asuvista ihmisistä ja heidän toiminnoistaan syntyy dataa, jota voidaan käyttää koneoppivien järjestelmien opettamiseen. Koti oppii toimimaan asukkaiden mieltymysten mukaan.

Valokuituyhteys tukee sekä asukkaiden että kiinteistön tarpeita

Jotta koteihin voidaan tuoda teknologiaa, älykotien rinnalla pitäisi panostaa määrätietoisesti ekologisten älykaupunkien tai laajemmin älykkäiden elinympäristöjen perusinfraan. Yksi tärkeimmistä infran rakennuspalikoista on kiinteä ja varmasti toimiva valokuituyhteys, joka tukee sekä asukkaiden omia digitaalisten palveluiden tarpeita sekä itse kiinteistön tarvitsemia tarpeita kuten erilaisia antureita, kameroita ja niiden datakeruuta sekä datan jatkojalostusta kuten kone-oppimista.

Turvallisen kodin merkitys kasvaa

Tarvitsemme tukikohdan, johon vetäytyä rauhoittumaan, viihtymään ja keräämään energiaa. Olen monessa blogissani jo aiemminkin korostanut sitä, että koti tulee olemaan 5G:n kannalta niin keskeisessä asemassa, että jokainen tulevaisuuden älykoti on varustettava valokuituyhteydellä ja langattomalla liityntäverkolla. Kuituliittymän hinta on pieni investointi siihen nähden, mitä se mahdollistaa. Älykkäiden elinympäristöjen ja siellä olevien älykotien kautta saamme synnytettyä lisäarvoa ja erityisesti luotua ihmiselle turvallinen elin- ja asuinympäristö.

Tulevaisuudessa muuttopäätöksiin vaikuttaa kuinka kokonaisvaltainen asumisen ja elämisen kokemus on älykkäässä elinympäristössä ja älykodissa.

 

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu löytyy täältä >>