Valokuituratkaisuilla energiasäästöjä

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen

Tuottaako videoiden striimailu kasvihuonepäästöjä saman verran kuin ulkomaanmatka?

Tästä keskusteltiin vilkkaasti niin lehtien palstoilla kuin somessa kesällä. Keskusteluissa unohtui se tosiasia, että elokuvien ja videoiden siirtyminen digimaailmaan on vähentänyt kasvihuonepäästöjä ja haitallisten aineiden syntymistä erittäin merkittävästi. Samaan aikaan liikkuvan kuvan tuottaminen ja kuluttaminen on lisääntynyt lähes eksponentiaalisesti – erityisesti on kasvanut datan määrä.

Samassa yhteydessä nousi keskustelua siitä, kuluttaako mobiiliteknologia enemmän energiaa kuin valokuituteknologia. Jälleen voisi todeta, että asioilla on kaksi puolta. Mobiilia tarvitaan mahdollistamaan kannettavien päätelaitteiden käyttö ja kuitua tarvitaan kasvavien suurten tietomäärien siirtämiseen tukiasemilta internetiin ja sieltä eteenpäin. Kuvien käsittely ja siirtely pilvipalvelusta työasemalle ja päinvastoin on järkevää ainoastaan kuituyhteyden yli.

Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa, kun lasketaan energian kulutus siirrettyä datamäärää kohden.

Digitalisaatio disruptoi perinteisiä liiketoimintamalleja

Digitalisaatio lisää palvelujen tuotantoa ja kulutusta sekä disruptoi perinteisiä liiketoimintamalleja ja siten vaikuttaa väistämättä kasvihuonekaasupäästöihin. Suomen päästöistä valtaosa syntyy energiantuotannosta ja liikenteestä – on se sitten ihmisten tai tavaroiden liikkumista. Merkittävin säästöpotentiaali liittyykin sellaisiin uusiin palveluihin, jotka vähentävät tavaroiden ja ihmisten turhaa liikkumista ja vaikuttavat kiinteistöjen tehokkaampaan käyttöön.

Etätyöratkaisuilla vähennetään turhaa liikkumista

Turha liikkuminen ja sen aiheuttama ympäristövaikutus on ollut – lentomatkailua lukuun ottamatta – hyvin vähän esillä. Kotien tai asuinalueiden monitoimitilojen etätyöratkaisuilla vähennetään turhaa liikkumista merkittävästi sekä nostetaan työtehoa, kun työhön turhaan kuluva aika lyhentyy. Työn, levon ja vapaa-ajan järkevällä rytmittämisellä ja myös yksilökohtaisten erojen huomioimisella päästään parempaan tuottavuuteen. Tärkeää on myös löytää ihmisille työtehtävät, johon heillä on palo ja intohimo.

Miksi emme siis rakentaisi kaikkiin koteihin kiinteitä valokuituyhteyksiä ja varustaisi ne WLANilla, 5G:llä  tai mikä ehkä järkevintä energiatehokkaaseen LED-tekniikkaan perustuvilla sisäverkkoratkaisuilla. Näin meillä olisi 10 – 20 vuoden päästä yhteiskunta, jossa jokaiselle voitaisiin tarjota reaaliaikaisia palveluita ja turha liikkuminen työn tai opiskelun takia pienenisi merkittävästi. Samalla etenisi vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluiden digitaalisuus, koska infra olisi siihen kykenevää.